Kuukausi: tammikuu 2012

Aidat kuntoon

Varma kevään ja alkukesän merkki oli piikkilanka- ja sähköpaimenaitojen kunnostus ja rakentaminen. Luppoajan hommia, mutta tärkeitä ja kiireellisiä silti. Keväällä jo työnnettiin Karvisen mullikkakarja opotan aitaukseen. Se oli metsäaitaus silloiselta seurantalolta Harkkolammille päin, lähelle Turusta. Aika iso kooltaan, mutta vähänurminen,…

Vuosi vaihtui Kiinassa

Vuosi vaihtui Kiinassa sunnuntaina 22.1. kello 18 Suomen aikaa. Jäniksen vuosi päättyi ja lohikäärmeen vuosi alkoi. Lohikäärmeen vuotta pidetään hyvän onnen vuotena, jolloin mm. vauvoja syntyy normaalia enemmän. Kiinalainen uusi vuosi eli kevätjuhla on kiinalaisen kulttuurialueen tärkein vuosijuhla, se on…

Tohmajärven ohi?

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teki marraskuussa kyselytutkimuksen Niiralan kautta Suomeen tulevista venäläismatkailijoista. Suurin osa heistä oli menossa Joensuuhun ja Kiteelle. Tutkimuksen tuloksista kertoo Verkko-Karjalainen. Haastattelussa on ollut 122 venäläismatkailijaa. Monet ovat jatkaneet Pohjois-Karjalasta muualle Itä-Suomeen. Lähes kolmannes on mennyt Helsinkiin. Haastatteluissa on…

Tohmajärven tulokset

Paavo Väyrynen sai Tohmajärvellä 33,1 prosenttia äänistä (868 ääntä). Sauli Niinistön kannatus oli 27,8 prosenttia (729) ja Timo Soinin 13,4 (353). Äänestysprosentti oli 64,9. Pekka Haavisto rynnisti Tohmajärvellä sunnuntaina, jolloin ilmeisesti osa vasemmiston kannattajista äänesti häntä. Hänen saaliinsa oli 9,7…

Hiljainen sukupolvi

Sotaorvot eivät olleet taustaltaan yhtenäinen ryhmä, vaan heitä oli kaikissa yhteiskuntaluokissa joka puolella maata. 1940-luvun vaihteessa syntyneitä lapsia on nimitettykin sotaorposukupolveksi. Kyseessä on ”hiljainen” sukupolvi, joka on jäänyt sotaveteraanien ja suurten ikäluokkien väliin. Sotaorpoja oli kaikkiaan 50 000 – 60…

Mummolaan

Täytyy vähän pehmentää tätä vaali-iltaa. Laitan ihania koirakuvia. Ne ovat lähdössä autolla tänne mummolaan (vai pitäisikö sanoa vaarilaan). Rotu on labradorin noutaja, toinen jo aikuinen ja toinen vähän yli puolen vuoden. Ovat jo monta kertaa Kuopiosta käyneet täällä Värtsilässä Kirstin…

Hush, äänestämään

Lipposen Paavon Pöö-mainos oli suunnattu kuin leikkiville lapsille eikä täysi-ikäisille aikuisille. Hyväksyessään mainoksen Paavo ehkä tahattomasti toi julki alentuvan asenteensa äänestäjiin. Vahinko vain, jos moinen mainos vie ääniä. Toisen Paavon uho sen sijaan on ilmiselvää.Taitaa itsekin vähän virnistellä itselleen. Miksei…

Silloin kun pressa kävi…

Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle…

Poliittinen trilleri

Paulus Maasalo: Roudan alla, Karisto 2011. Paulus Maasalo (s. 1978) on espoolainen valtiotieteen maisteri. Hän on opiskellut kansainvälistä politiikkaa siinä määrin, että Kariston palkitsemaan trilleriin tulee sävyjä, joista muodostuu melkoisen kutkuttava kansainvälinen seikkailu. Kirjan päähenkilöt, Kiira Lindholm ja suojelupoliisin mies…

Keskustelua kylätalosta

Monet keskusteluaiheet vellovat lehden palstoilla, mutta en ole pitkään aikaan löytänyt (vai eikö vain ole kohdalleni osunut) kylätalon kuulumisia. Haluaisinpa viritellä keskustelun taas! Edellinen loppui, kun innokkaimmat vaikuttajat saivat sanottua nimiehdotuksen. Siihenkö se talkoomieli loppui? Talo on erittäin hyvä kokoontumis-…

Tiettömällä tiellä

Ahvenvaaralaisia, osa 1 Kerron tarinassani Kaustajärven pohjoispuolen asukkaista ”ahvenvaaralaisista” ja siitä, mitä vaikeuksia valtakunnan rajan ajelehtiminen aiheutti asujaimistolle sotavuosina ja heti sodan jälkeen. Järvihän jakoi kylän kahtia niin tehokkaasti, että järven etelä- ja pohjoispuolen asukkailla oli omat kulkuväylänsäkin. Mutta sodan…

Kun isä radion osti

Elettiin 50-lukua, vuosi oli luultavasti 1954. Eräänä päivänä isä tuli Joensuusta ison ruskean pahvilaatikon kanssa. Keräännyimme koko perhe uteliaana isän ympärille katsomaan, mitä  laatikosta paljastuu. Isä avasi myhäillen laatikon ja nosti sieltä tuvan pöydälle Telefunken -merkkisen radion. Kiinnitti sitten tuvan…

Värtsilässä, nimittäin

Vanha vitsi kertoo herrasta nimeltään Kauppinen, joka muutti Hämeenlinnasta Kuopioon. Kuopiossa häntä kutsuttiin, vaikka kuinka olisi nimeään tavannut ja selventänyt, Kaappiseksi. No tästä tuskastuneena Kauppinen muutti virallisesti oikeaksi nimekseen Kaappisen. Sen jälkeen häntä kutsuttiin vain Kuappiseksi. Kaappinen muutti takaisin mistä…

Mummoräppi

Värtsiläisten Seuran jouluaterialla  Anneli Simonen esitti sisarensa Sinikka Tappuran kirjoittaman Mummoräpin.   Muutamat Värtsin lukijat ovat kyselleet saisiko räpin luettavaksi Värtsiin.  Annelin luvalla teksti julkaistaan tässä. Mummoräppi Oon eläkemummo kuuskytä plussa. Rauhassa tahtoisin elellä mutta viisaat ne huutaa osallistu jotta ei…

Punainen peräseinä

Tasakattoiset elementtikerrostalot ja omakotitalot valloittivat maan 70-luvun alkupuolella. Me maaltamuuttajat olimme jo lähteneet kaupunkeihin ja asutustaajamiin. Pääsimme muuttamaan ahtaista hellahuoneista ja vuokra- asunnoista uusiin, tilavampiin koteihin. Pula-ajan niukat värisävyt vaihtuivat runsaisiin väreihin ja uusiin materiaaleihin, 70-luku suorastaan räjäytti värit valloilleen.…

Raja varautuu viisumivapauteen

Rajavartiolaitoksella on kehittämishanke, jonka avulla on tarkoitus varmistaa kasvavan rajanylitysliikenteen sujuvuus itärajalla. Samalla varaudutaan näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Kehittämishankkeeseen liittyy rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan toimintojen tehostaminen, tarkastushenkilöstön lisääminen ja rajatarkastusten automatisointi sekä nykyistä tehokkaampi yhteistyö muiden viranomais- ja yhteistyötahojen…

Töihin rautatehtaaseen

Keväällä 1934 pääsin Värtsilän rautatehtaalle töihin 16-vuotiaana. Syntymäaikaa vähän aikaistettiin papereissa, jotta oli lain mukainen ikä. Siitä alkoi lähes puoli vuosisataa kestänyt työsuhde Wärtsilä-Yhtymään. Aluksi olin terässulatossa sisänosturin kuljettajana. Työ oli kolmivuorotyötä, viikottainen työaika 47 tuntia. Iltavuoro päättyi lauantaina kello…

Eräkirjaa kerrakseen

Lars Monsen: Vaellus halki Alaskan, Gummerus 2011. Ensimmäinen painos Monsenin kirjasta ilmestyi vuonna 2009. Nyt oli tullut aika pistää kirja taas kansiin ja erähenkisten luettavaksi ja ihailtavaksi. Monsen on koulutukseltaan opettaja ja hänen onnistuu monien testien jälkeen saada matkakumppanikseen kymmenen…

Värtsilän nurkilla

Oheinen kirjoitus on julkaistu sanomalehti Suomettaressa tammikuussa vuonna 1859. Keskinäiselämän ja kansallis-tapain puolesta on kyllä sivistys meillä edistymään päin, eikä täällä naapurien ja kyläkuntain välillä kuulukaan erinomaisia riitoja ja pahennuksia, ei kuulu juomaseuroja, ei ole kapakkapaikkoja, ei siis mistään kaiku…

Emalituotteita

Wärtsilä-Yhtymän sulattimolla Uudessa-Värtsilässä toimi myös ainevarasto. Talo on vieläkin pystyssä. Sen hoitajana oli Erkki Koski, joka toimi myös palopäällikkönä. Ainevarastolla myytiin asukkaille mm. yhtymän emalituotteita. Aika taisi olla 50-luvun alkua. Kattiloita, kannuja, kulhoja, mukeja ja värillisiä lautasiakin. Ikuisiahan ne emalituotteet…

Värtsilässä toimi sahoja

Värtsilän kasvun ja kehityksen alkuvaiheissa 1800-luvun alkupuolella oli sahateollisuudella tärkeä merkitys, vaikka se olosuhteiden pakosta vaihtuikin rautateollisuudeksi. Olemme saaneet lukea ansiokkaita ja mielenkiintoisia kirjoituksia kuvineen Uuden-Värtsilän synnystä ja kuihtumisesta. Sahateollisuudenkin värtsiläinen historia voisi olla kiinnostava. Minä muistan siitä jonkin verran…

Ysitiestä napanuora

Turusta Niiralaan kulkeva ysitie halutaan Suomen poikittaiseksi napanuoraksi. Tällainen tavoite on esitetty tien kehittämisseminaarissa, josta uutisoi Netti-Karjalainen. Tien varrella olevat kaupungit ja kunnat pyrkivät saamaan ysitien valtakunnan tärkeitten liikenneväylien joukkoon Skandinavian ja Venäjän yhdistäväksi väyläksi. Ensi keväänä pohditaan valtakunnan liikennehankkeiden…

Äitee taas palstoilla

”Äitee” Siiri Rantanen, 87, on jälleen valloittanut lehtien urheilulööpit. Hän ihmetteli eilisessä telkkarin Urheilugaalassa, mikä mahtaa olla ilmaveivi. Siitäkös toimittajat riemastuivat. Toinenkin syy suosioon oli: äitee pääsi suomalaisen urheilun kunniatauluun Hall of Fameen. Sellainen perustettiin 2010 ja sitä täydennetään vuosittain…

Kaustan rippis

Koska näissä Värtsin jutuissa on viime aikoina vilahtanut sekä Kaustajärven koulun että Ikosen Leenan nimi, muistin että minulla on muutama valokuva, josta löytyvät molemmat vuonna 1970. Kyseessä on Kaustajärven koulun rippikoululeiri 1.–10.7.1970. Jos oikein muistan, tämä leiri oli järjestyksessä toinen,…

Kaapin tarina

”Kaho alas rappusille! Nyt ne tul` minnuu hakemaan.” Samalla hetkellä äiti näki joukon valkopukuisia enkeleitä, jotka sulkivat kuolevan silmät. Lempeämpää kuolemaa kuin Väinö-enollemme, ei kukaan voi toivoa. Tyynesti ja masentumatta enoni kantoi sairautensa taakan. Kevään 1931 koittaessa hän nukahti rauhallisesti…

Haastava murre

Olen yrittänyt muuntaa tuon Juho Juhonpojan pikku tarinan (Karjala-lehti 43/1970, liite 10) Pälkjärven murteelle, mutta totean samalla tehtävän olleen erittäin haastavan. Toivon kuitenkin, että muunnos olisi suurin piirtein oikea. Värtsilän ja Pälkjärven murteet lienevät aikanaan olleet melko yhteneväisiä ainakin Matti…

Eilisen johdosta

Huomasin maanantaina vasta illalla, että on monen tutun nimipäivä, jospa vielä kerkeisin onnitella Ilmari Majoista, Ilmari Väänästä ja kaikki suvun Ilmarit , joita on paljon Veli Ilmari , Ilkka Ilmari, Paavo Ilmari ja Seppo Ilmari. Liekö nimet loppuneet Sepon vanhemmilta,…

Latuset valmiina

Värtsilän vapaaehtoistoiminnan ikoni Erkki Kinnunen huikkasi ohi viilettäessään keskustan peltoaukeilla, että latuset ovat valmiina. Ties miten mones talvi hänellä on niistä huolehtia eikä mies ole palkkaa huolinut, ei edes bensarahoja pyytänyt. Paras kiitos taitaa olla, jos latuja hangataan ahkerasti. Siispä…