Pääskysiä

Lentoharjoituksia. Kuvat EJ

Värtsilästä on tullut vähintäänkin maankuulu Sääperin lintujärven ja rantaniittyjensä ansiosta. Ihan kuten olemme saaneet Värtsistäkin monesti lukea ja nautiskella hienoista lintukuvista. Itse olen suorastaan kehno lintujen tunnistamisessa. Sama pätee lintujen elinoloihin ja yleisyyteen sekä muihin tapoihin.

Nuoruudesta ovat kuitenkin jääneet mieleeni Patsolan pääskyset. Niitä riitti joka kesälle runsaasti. Tuntuu ihan siltä, että nykyisin näitä iloisia ja nopeita pikkulintuja on vähemmän, ainakin siellä missä itse satun liikkumaan tai oleilemaan. Räystäspääskyset pesivät runsaslukuisena lähinnä ulkorakennusten räystäiden alla sekä puimalan, riihen ja latojen sisäpuolellakin silloin, kun niiden käytettävissä oli riittävät kulkuaukot eli avo-ovet, ikkuna-aukot tai vastaavat.

Varsinainen törmäpääskyjen lintukaupunki sijaitsi Patsolanrinteen soramontuissa. Siellä oli melko laajat ja jyrkät kaivupenkat, joiden yläosat olivat kerrostunutta hiekkaa ja alaosat karkeaa, kivistä soraa. Näiden seinämien yläosan pystysuorissa hiekkakerroksissa oli läpimitaltaan tuskin kymmensenttisiä pesäreikiä vieretysten varmaankin satoja. Niitä oli myös päällekkäin parissa kolmessa kerroksessa. Pesäreikien väli oli korkeussuunnassa yleensä yli puoli metriä ja sivusuunnassa yli pari metriä. Ilmeisesti osa rei`istä oli edellisvuotisia ja siis asumattomia. Lintuja oli joka tapauksessa paljon.

Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on pääskytilanne nykyisin. Patsolanrinteen soramonttu lienee lakkautettu. Ainakin tie on rakennettu monttujen läpi ja monttuluiskat varmaankin loivennettu ja maisemoitu. Onko törmäpääskysille enää missään sopivia pesäpaikkoja? Entä räystäs- ja haarapääskyset, vieläkö näitä kissaa nopeampia lintuja seudulla riittää?

 Sakari H

Toissakesänä pääskysiä oli Savikontien langoilla runsaasti, mutta viime kesänä vähemmän.

Törmäpääsky-yhdyskunnan kuvat lisätty 18.2.2021
Törmäpääskyn pesiä Värtsilän Niiralassa
Kuva(c)Alpo R
Törmäpääskyjen pesiä Niiralan varastoalkueella joskus 1990 luvuilla
Kuva: AlpoR
Share

19 comments for “Pääskysiä

  1. Pääskyset vähenee sitämukaa,kun karjatkin taloista.Ruoka (hyönteiset)vähenevät karjan mukana.

  2. Olen minäkin kaivannut pääskysiä täällä kotopiirissä,
    mutta eihän meillä ole navettaa eikä minkäänlaista ulkorakennusta
    eikä avaruutta (räystäät puuttuu) joihin pääskyset voisivat sujahtaa – harmi – vanhat rakennukset houkuttelevat- luulen
    MirjaSisko

  3. Tässä minun pihapiirissäni eivät pääskyset pesi, mutta syksyllä
    muuttoaikaan niitä parveili runsaasti.

  4. Kesä -11 ei hellesäistään huolimatta ollut näin maallikkobongarin näkökulmasta mikään erinomainen pääskykesä. Haarapääskyjä yleensä aina jonkin verran meilläkin maatilan pihapiirissä on, mutta räystäspääskyistä en ole tehnyt varmoja havaintoja enää vuosikausiin.
    Törmäpääsky-yhdyskunnista on kaksi kokemusta, 1970-luvun lopulla Jänisjoen sortuneessa rantatöyräässä Selkäkylä-Kaurila suunnalla ja tuoreempi havainto 1990-luvulta naapurista; Karjalan Huolinnan (Nurminen) varastoalueella sijainneessa tiilimurskekasassa.

  5. Jatkan vielä tuota pääskytarinaa tervapääskyillä, vaikka ne eivät olekaan lajilleen mitään varsinaisia pääskyjä vaan joitakin kirskulintuja.
    Lapsuudesta on jäänyt mieleen valtavat kesäiltaiset tervapääskyparvet Hiidenvaaran yllä Sääperin rannalla. Kyseessähän on lintu, joka kaiketi viettää pesävaihetta lukuunottamatta miltei koko elämänsä siivillään. En tiedä, mistä ne tulivat, luultavasti hyville ruokamaille hyttysparvien luo voidaan lentää kaukaakin.
    Joka tapauksessa, kului vuosia ja vuosikymmeniä etten havainnut kyseistä lajia täällä, Etelä-Suomessa kylläkin, mutta kuluneena kesänä aivan kuin lapsuusmuistojen herättäjäksi jälleen täällä Värtsilässä.
    Oli elokuun alun iltapäivä, olimme paalaamassa säilörehua Sääperinrannantien varrella kun traktorin kyydissä ollut poikani Erkki sanoi.”Katso isä, miten paljon pääskyjä!” Katsahdin taivaalle päin parveilevia lintuja ja vastasin , että niinpä näkyy olevan – mutta hei – nämähän ovat tervapääskyjä! Niitä oli todella paljon, varovasti arvioidenkin useita satoja, mieluummin tuhansia. Mukavahan niiden hyönteissaalistusta oli seurata. Parven alkuperä jäi jälleen arvoitukseksi, mutta muistaakseni pari päivää aiemmin Lieksassa oli nähty paljon kyseisiä lintuja; liekö ollut sama porukka?. Seuraavana päivänä niitä ei enää näkynyt.
    Värtsilää lähinnä oleva pesimäpaikka Suomen puolella on ollut kuulemma vanhoina hyvinä aikoina Tohmajärven tiilitehdas.

  6. Törmäpääskyjä oli tuolla joitakin kilometrejä Patsolan koskelta ylöspäin kokonainen yhdyskunta korkeassa törmässä, kun joitakin vuosia sitten tulimme kanootilla alas jokea pitkin

  7. Alpo, enshättään tässä on Sakarin pääskyjuttu.,

  8. Tiitos Tuula. Enpä ole nähnyt tätäkään kirjoitusta. Nyt kun muistutit, niin olihan niitä pääskyjä. Joka talossa varmaan ja törmäpääskyjä joen ja hiekkamontun penkoissa. En kyllä muista missä. Nyt kyselin muistaisiko joku “tekohiekkamontun” rinnettä Niiralassa. Mahdollisesti urheilukenttien tiilimurskaa. Siinä oli niitä törmäpääskyn reikiä.

    Jussi muistaa ylläolevassa kommentissaan.
    Antaako Sakari luvan kuvan lisäämiselle ?

  9. Olen mielissäni, jos juttuihini riittää kiinnostusta jopa kuvia lisäämällä. Annan siis täten osaltani avoimen luvan Värtsille myös mahdollisen vastaisen varalta.

  10. Jaahas, annankin lupani myös takautuvasti.

  11. Törmäpääskyn kuvat (2) lisätty 18.2.2021

  12. Ajattelin ensin laittaa pääskykommentin tämän viikon (7) puheenaiheisiin, mutta tännehän onkin onneksi löytynyt aiheesta kertova juttu lipo 10 vuoden takaa.

    Niin kuin jo olenkin silloin kirjoittanut, Huolinnan kentällä tosiaankin pesi törmäpääsky-yhdyskunta tiilimurskekasassa. Niitä käytiin siellä monestikin lasten kanssa katsomassa, mutta valitettavasti ei vain tainnut tulla otettua yhtään kuvaa. Tämän kasan alkuperä liittyi käsittääkseni entisen Neuvostoliiton kanssa suoritettuun ns. bilateraaliseen kaupankäyntiin.

    Itänaapurista tuli Suomeen tällä tavoin vaihdantakaupan myötä valtaisat määrät mm. sinkkisankkoja sekä tiilisavesta valmistettuja salaojaputkia. Muoviputki oli kuitenkin jo vallannut nämä markkinat, joten tiiliversiolle ei ollut lopulta enää mitään kysyntää. “Ongelmajätteestä” oli kuitenkin päästävä eroon, joten se murskattiin järkevää uusiokäyttöä varten ja näin saivat myöskin pääskyt pesäpaikan.

  13. Kiitos Jussi. Tämä selvitti minulle ainakin minulle monta asiaa.
    Minulla on muutama kenkälaatikollinen valokuvia joita tulee silloin tällöin selailtua kun etsin jotain tiettyä kuvaa. Samalla heitän roskiin sellaisia joka eivät ehkä merkiste kenellekään enää mitään. Turhia kuviahan filmikamera-aikaan ei otettukaan. Kaikki tilanteet olivat tärkeitä.

    Tämä tiilimurskakasan kuva on on säästynyt (?) ihmeteltävien välikössä. Nyt se selvisi. Kiitos Jussille
    Kyllä olisi tärkeää kirjoittaa paperikuvien taakse kuvasta jotain oleellista.

  14. Kun on päästy pääskysiä ihailemaan näin talvipakkasilla, niin kerronpa jotain noista Värtsilä-aikoina ottamistani kuvista. Huomasin eräänä kesänä, että yhen talon piharakennuksen ullakolla pesi melkoinen määrä näitä lintuja. Ihmettelin, kun seuraavana kesänä niitä ei näkynyt juuri ollenkaan. Syykin selvisi, kun isäntä kertoi, että hän hävitti pesät heti kun niitä alkoi ilmaantua. Olivat kuulemma lianneet paikkoja.

    En silloin tuoreeltaan uskaltanut kertoa tuosta, kun asuin vielä paikkakunnalla. Turpiinsa siinä olisi saanut, oli se joskus muulloinkin lähellä. Nyt voi jo vastaanottaa vaikka vastineita. Paljon lisääkin kerrottavaa olisi noista silloisista luontoasioista, mutta olkoon nyt.

  15. Mulla oli aikoinaan Värtsissä juttu “Kaustajärven kyläpääskyset”.
    Siinä kerron mm törmäpääskyistä, jotka pesivät hiekkamontun rinteessä
    aivan Kaustajärven maantiesillan läheisyydessä. Kun tietä parannettiin,
    paikka toimi varikkona ja soranottopaikkana. Törmäpääskyt saivat ihmetellä
    seuraavana keväänä, minne kotirinne on kadonnut.

    Sellainen muistikuva, että myös sinisiipi perhospopulaatio olisi asustanut
    samoissa maisemissa, mutta eipä niitä kukaan tuolloin suojellut.

  16. Tuosta Erkki J:n kommentista tuli mieleen vuosien takainen jopa viranomaistahojen maidontuottajia kohtaan suorittama lähestyminen. Siinä oli aiheena nimenomaan juuri tuo maatiloilla esiintyvien lintujen ml. pääskysten aiheuttama likaantumishaitta eli siis vedottiin elintarvikehygieniamääräyksiin.

    Tästä syntyi kuitenkin aivan oikeutetusti varsinainen kansanliike kun viljelijät ilmoittivat ykskantaan, että he eivät todellakaan lähde estämään eivätkä ohjailemaan sympaattisten ja erittäin hyödyllisten pääskyjen pesintätouhuja millään lailla.

    Asia hautautuikin sitten varsin nopeasti, mutta olipahan vain omalta osaltaan arkinen esimerkki erinäisiin säädöksiin liittyvistä ylilyönneistä!

  17. Kerronpa tämänkesän räystäspääsky tarinan. Pesä oli ollut aivan räystään alla. Pudonnut maahan aitan nurkalle pesän jäänteissä 4 poikasta. Hätä tuli että mihinkäs poikaset laitettaisiin josta emä ne löytäisi ja ruokkisi. Nopeasti kyhättiin pesä posliinikupista pohjalle pumpulia ja, kuivaa heinää siihen nostettiin poikaset pöydällä ja seurattiin miten käy. Emä alkoi ruokkimaan. Parin viikon päästä lähtivät lentoon pihapiirissä lentelevät. On ollut ihana seurata niiden edistymistä. Olivat muualla 4 päivää ja nyt tänään tulivat visertelemään ensin sähkölangalle janyt iltamassa eteisessä olevaan suihkukaivon johdon päälle kököttämään. Siihen jäivät kun tulin makariin klo22

  18. Mukava kokemus Sirimammalla. Meidän räystäiden alla ei ole pääskyt pesineet vuosiin. Taloremontista varmaan pahoittivat mielensä. Nyt on kehuttu ihmisen tekemiä sementtipesiä. Olen ajatellut tilata muutaman pesän jos sillä saisi lepyttäneeksi mielensä pahoittaneet pääskyt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *