Sortavala-salissa. Kuvat Lissu
Professori Veijo Saloheimo.
Iloinen puheensorina täytti Karjalatalon Sortavala – salin puoliltapäivin marraskuun viimeisenä lauantaina pääkaupunkiseudun pälkjärveläisten kokoontuessa tapaamaan toisiaan. Olimme saaneet vieraaksemme professori Veijo Saloheimon Joensuusta. Hänen esityksensä aiheena oli pälkjärveläisten evakkotaipaleen alku tohmajärveläisen silmin nähtynä. Esitystä oli kuulemassa myös henkilö, joka talvisodan jälkeen oli ollut majoitettuna Saloheimoilla. Neljän vuoden ikäiselle pikkupojalle oli jäänyt mieleen, kuinka evakkoon lähdettäessä lapsikatras istui paksusti topattuna reput selässä ja oli kylmä.
Pälkjärven 62-vuotiaan pitäjäseuran kotipaikka on Joensuu ja aktiivisen seuran toiminta on viime vuosiin saakka keskittynyt sinne. Seura on järjestänyt valkovuokkomatkan nimellä kulkevia kotiseutumatkoja jo parikymmentä vuotta. Ohjelmassa on ollut myös teatteri- ja kylpylämatkoja. Kesää lukuun ottamatta seuran jäsenet kokoontuvat Joensuussa tarinailtoihin kerran kuussa. Jouluun laskeutumisen juhla päättää kalenterivuoden tapahtumat. Kesäjuhlat heinäkuussa kokoavat pälkjärveläiset ja heidän ystävänsä läheltä ja kaukaa Joensuuhun. Seuran täyttäessä 60 vuotta vuonna 2009, juhlittiin peräti kaksi päivää.
Kesällä 2007 kaksi pälkjärveläisistä juuristaan kiinnostunutta serkusta matkusti junalla Helsingistä kesäjuhlille Joensuuhun. Matkalla heräsi ajatus. Entäpä jos kutsuisimme koolle pääkaupunkiseudulla asuvia pälkärveläisiä? Ensimmäiseen tapaamiseemme Karjalatalolla marraskuussa 2007 tuli 16 henkeä, Helsingistä, Espoosta, Hämeenlinnasta ja Ylöjärveltä. Paikalla oli myös silloinen seuran puheenjohtaja Unto Kortelainen Joensuusta.
Olemme kokoontuneet Karjalatalolla neljän vuoden aikana 15 kertaa, kaksi kertaa kevät- ja kaksi kertaa syyskaudella. Lisäksi olemme tehneet tutustumiskäynnin Kansallisarkistoon ja Hietaniemen hautausmaalle. Viime keväänä teimme Helsingistä käsin oman valkovuokkomatkan yhtä aikaa Joensuusta tulevan ryhmän kanssa. Osanottajia tapaamisissamme on ollut kerrallaan 16 – 34 henkeä. Osanottajien asuinpaikkoja ovat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää, Kerava, Hausjärvi, Lahti, Karkkila, Halikko, Salo, Hämeenlinna, Ylöjärvi, Nokia, Kangasala, Joensuu ja olipa kerran yksi henkilö Vaasasta saakka. Tämä kertonee siitä, että oli olemassa tilaus seuran ”sivutoimipisteelle” Helsingissä.
Pälkjärven pitäjäseuran toimesta on vuosien varrella syntynyt muutamia kirjoja. Ensimmäinen lienee Pälkjärven historia, joka ilmestyi vuonna 1963. Sen on kirjoittanut Veijo Saloheimo. Hän kertoi meille lauantaina myös tämän historian kirjoittamisvaiheista. Tammikuussa 2009 syntyi ajatus pälkjärveläisten omasta lehdestä. Seuran johtokunta siunasi asian ja yhdeksän kuukautta myöhemmin ensimmäinen lehti putkahti painosta. Pari viikkoa sitten ilmestyneen neljännen Pälkjärveläisen kauppa on käynyt vilkkaana sekä Joensuussa että Helsingissä. Saattaa käydä niin, että painos loppuu tällä kertaa kesken.
Pälkjärven pitäjäseura on kypsään ikään ehtinyt ja vireästi toimiva seura. Jäsenmäärä on lisääntynyt viime vuosina, vaikka monet vanhemmista jäsenistä ovatkin siirtyneet tuonilmaisiin. Seurassa on tällä hetkellä 357 jäsentä. On ilo olla yksi heistä.
Tämä on mukava huomata, että ennestäänkin vireän pitäjäseuran
toiminta monipuolistuu. Saammeko me lukea Veijo Saloheimon esitelmän tai osia siitä seuraavassa Pälkjärveläisessä?
Mikäli muistan oikein pääkaupunkiseudun
porukka kokoontui ensin Wärtsilä salissa,
mutta toiminta virisi niin laajaksi että oli
siirryttävä Sortavala saliin.
Iltana muutamana minua haluttiin haastatella
eräässä gallupissa. Yleensä kieltäydyn, mutta
nyt aiheena oli Joensuun puutalot ja Ilosaari sekä
Karjalantalo.
Pääsin näin sanomaan mielipiteeni Karjalantalon
nykytilanteesta, hetkauttaneeko tuo kuitenkaan
mitään sinne tai tänne.
Näin Värtsin palstoilla voinen mainita että mielestäni
Karjalantalo Joensuussa ei ole nykyisin nimensä mukaisessa
käytössä.
Olisin kiinnostunut, varmaan monen muunkin Värtsin lukijan kanssa, kuulemaan (lukemaan) Pälkjärveä tuntevien muisteluksia, varsinkin Värtsilään päin suuntautuvia ja erityisesti myös Pörkkölän kylään liittyviä.
Veijo Saloheimon mielenkiintoinen esitelmä tulee seuraavaan Pälkjärveläiseen.
Karjalatalolla on eri kokoisia saleja ja ne tuntuvat olevan aikalailla ylösotettuja. Wärtsilä sali on pienimmästä päästä. Kerran emme onnistuneet saamaan muuta kuin Wärtsilän ja se meinasi revetä liitoksistaan. Tunnelma oli todella tiivis!
Vahingosta viisastuneena olemme oppineet tekemään varaukset entistä aikaisemmin. Lauantaina Sortavalakin oli täysi, kun paikalla oli 34 henkeä. Nyt on varaukset tehty jo syksyä varten. Koko ensi vuoden kokoonnumme Galleriasalissa.
Tunnen yhden Pörkkölässä syntyneen Pälkjärveläisen henkilön. Hän on seuramme sihteeri Maija Närhi, Aili ja Jalmari Immosen tytär. Edellisessä Pälkjärveläisen numerossa on jotain Aili Immosen muisteluksia. Värtsilää sivutaan lehden tarinoissa aina silloin tällöin.
Pälkjärveläisen numeroita 2-4 on saatavissa seuran sihteeriltä 5 euroa kipale+postikulut. Numero ykkonen on loppuunmyyty. Sihteerin yhteystiedot löytyvät seuran sivuilta (linkki Värtsin sivuilla).
Sakari kyselee Pörkkölästä.
Kirjassa ”Pälkjärvi oli pieni pitäjä”
kansanedustaja Jalmari Väisäsen tytär
Nelly Pietarinen kertoo hieman kyseisestä
kylästä ja luettelee siellä asuneita
naapureitaan.
Kyseinen kirjakin taitaa olla loppuunmyyty,
mutta sitä voi vaikka kaukolainata Joensuun
kaupunginkirjastosta.
Kirjassa kerrotaan mm Märta Borgströmistä (os Arppe).
Nils Ludvig Arppe oli hänen isoisänsä.
Siinäkin yhteinen linkki akselille Värtsilä-
Pälkjärvi.
Kiitän tiedoista. Hyvin on Pälkjärveläisilläkin hommat hanskassa ja hanskat hommissa.
Pälkjärveläinen -lehden nro 2 on jo myös loppuunmyyty.
Sakari hei, Pälkjärveläistä numero 2 on täällä Helsingin päässä vielä muutama jäljellä.
Lähetä EJ:n kautta mulle yhteystietosi, niin täältä pesee.
Johan palvelu pelaa. Laita EJ samalla mukaan puoltava luottorajalausunto 🙂
En malta olla tuomatta julki iloani tämän(kin) kertaisesta pääkaupunkiseudun pälkjärveläisten tapaamisesta.
Kokoonnuimme tänään Karjalatalolla 5-vuotis synttäreitten ja joulumuistelusten merkeissä. Arvelin etukäteen, että äkikseltään täysillä iskenyt talvi verottaa osanottajamäärää, mutta vielä mitä.
Paikalla oli 32 henkeä, jotka olivat saapuneet Nokialta, Ylöjärveltä, Halikosta, Hirvensalmelta, Hollolasta, Lahdesta, Järvenpäästä, Nurmijärveltä, Sipoosta, Vantaalta, Espoosta ja Helsingistä.
Upea iltapäivä heimosisarien ja -veljien parissa! Lämmöllä ajattelen heitä kaikkia.