Hesari julkaisi taannoin mielenkiintoisen artikkelin viisumivapaudesta. Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Jaakko Laajava ja Rajavartiolaitoksen päällikkö Jaakko Kaukanen olivat yhteisessä kirjoituksessaan sitä mieltä, että matkailijamäärien kasvuun ja viisumivapauteen on valmistauduttava hyvissä ajoin molemmin puolin itärajaa. ”Tavoitteena tulee olla, että viisumivapauteen siirrytään asteittain niin, ettei tavallinen matkustaja sitä edes huomaa.”
Viisumivapauden ennakoidaan kaksinkertaistavan rajanylityksen. Vuosittainen määrä kohoaisi jopa 20 miljoonaan ihmiseen. ”Sujuvuuden yhdistäminen rajaturvallisuuteen vaatii rajanylityspaikkojen kehittämistä. Kiireellisintä tämä on Vaalimaalla ja Imatralla, joiden kapasiteetti on käytetty loppuun. Rajanylityspaikkoja on laajennettava, mutta lisäksi tarvitaan uutta tekniikkaa.”
Suomi onkin EU-maista ensimmäisten joukossa lähtenyt kehittämään automatisoituja tarkastuksia. Laitteita testataan itärajalla. Mutta myös henkilöstöä tarvitaan. ”Automaatio ei poista lisähenkilöstön tarvetta, sillä toistaiseksi laitteita voivat käyttää vain EU-maiden kansalaiset”, Jaakot kirjoittavat.
Euroopan Unioni ja Venäjä asettivat kahdeksan vuotta sitten yhteiseksi pitkän aikavälin tavoitteeksi viisumivapauden. ”Nykyään voi sanoa, että Suomen ja Venäjän välinen raja on muuttunut esteestä luonnollisen kanssakäymisen väyläksi. Ennen viisumivapauteen siirtymistä on kuitenkin edelleen panostettava erityisesti Venäjän asiakirjaturvallisuuteen, rajavalvontaan, laittoman maahantulon ehkäisyyn, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä korruption kitkemiseen. Viisumivapaudesta voidaan sopia vasta, kun Venäjä täyttää nämä keskeiset edellytykset.”
Vaikka kirjoituksessa ei mainittu Niiralaa, eiköhän rajanylityspaikkojen kehittäminen koske samalla lailla myös sitä. Pohjois-Karjalan ja Niiralan seudun edunvalvojilla on urakkaa, jotta paikka pysyisi esillä silloin, kun rahaa jaetaan. Nukkuminen ja keskinäinen kinastelu vaikkapa tielinjan paikasta saattavat koitua kohtalokkaiksi.