Verkko-Karjalaisen keskustelupalstoilla on käyty viime päivinä vireää keskustelua Keski-Karjalan kuntaliitosmahdollisuuksista. Entinen kiteeläinen kansanedustaja Esa Lahtela, sd, kirjoittaa tänään perjantaina näin (kommentti juttuun Tohmajärven Riikonen kypsyi valmiiksi liitosneuvotteluihin):
”Mutta entäpä jos kukaan ei liity mihinkään vaan laitetaan ihan uusi kaupunki pystyyn ! Laitetaan nimeksi Wärtsilä jos sen nimen saa ottaa käyttöön! Tai kalevasta lainaten vaikka Sampola. Tässä vaihtoehdossa kukaan ei ”söisi” ketään. Nyt vain pitää pikaisesti laittaa tuumasta toimeksi, nenänkaivuun ei ole enää aikaa!”
Kannatetaan Lahtelaa, tosin sillä tavalla, että uuden kaupungin nimeksi tulee Värtsilä.
ASIAA!
ei käy kaksois w”llä
Olin lauantaina Kiteen Seudun Osuuspankin 90-vuotisjuhlassa. Miellyttävä kokemus! Katselin tuumaillen isoa juhlajoukkoa, ja yhtäkkiä olin unohtanut, että paikalla oli väkeä sekä Kiteeltä että Tohmajärveltä. Oli yksituumaista! Ja tustalla tosiasia, että juhlivan pankin markkinaosuus toimialueella on n.70 %. Suunta on ylöspäin. Keski-Karjalassa on potentiaalia! Ei ole mitään syytä haikailla Joensuun suuntaan. Kiteen Seudun Osuuspankin toimialua voisi olla myös yksi kunta/kaupunki. Sillä olisi imuvoimaa myös Kesälahden ja Rääkkylän suuntiin!? Nyt on aika jättää pikku politikointi ja rakentaa toimivalle taloudelliselle pohjalle järkevä kunnallishallinto. Nils Ludvig Arppen hengessä, Ierikka
Eipä tullut kutsua juhlaan, vaikka johtokunnan jäsenenä on tullut oltua. No, eipä sinne olisi ehtinytkään. Tämän päivän verkkomaailmassa ei enää ole merkitystä sillä, missä pankin pääkonttori on. Moni säilyttää pankkiyhteydet ennallaan, vaikka muuttaa muuanne. Siinä mielessä se on positiivista, että kun pääkonttori on täällä, niin taloudellista voimaa tulee muualta Suomesta. Kilpailun kannalta liian määräävä asema ei ole välttämättä hyväksi, ei asiakkaan eikä yrityksen itsensäkaan kannalta.
Kuntaliitosasioissa askarruttaa ainoastaan se, ottaako Joensuu meidät vastaan. Sen verran tässä takkia käännän tuohon aiemmin kirjoittamaani. Ja uuden kaupungin nimeksi voi hyvin ehdottaa Värtsilää, sillä on samanlaiset läpimenon mahdollisuudet kuin Kiteen kanssa.
Kitee on tunaroinut 1970-luvun perinnön: talousihmeestä maan suurimman veroprosentin kunnaksi kolmessa vuosikymmenessä. Siitä ei enää hevin nousta.
Oleellinen kysymys lienee se miksi Joensuu olisi kiinnostunut Tohmajärvestä. Joensuulla on jo nyt vaikeuksia palvelujen järjestämisessä enkä voi nähdä perustetta sille, että Joensuu olisi kiinnostunut takaamaan palvelujen säilymisen täällä niin kuin jotkut ehkä ajattelevat. Onko Niiralan rajan ylityspaikka sellainen riittävän kiinnostava tekijä? Epäilen, sillä mitä lisäarvoa se toisi Joensuulle. Olen keskustellut joensuulaisten luottamushenkilöiden kanssa (en kaikkien, muutaman) ja kaikkien viesti on ollut, että hoitakaa asianne kuntoon keskikarjalaisten kesken, JOensuulla on riittävästi omia talousmurheita ja tuskin halua ottaa lisää kannettavaksi. Ja kuten eräs luottamushenkilö sanoi:”Jos olisi tiedetty viimeisten liitoskuntien taloustilanne oikeasti, niin liitoksia olisi harkittu uudelleen”. Lähtökohdat ovat vaikeat, alettiinpa sitten katsella Joensuun tai Kiteen suuntaan.
Näyttää siltä, että kahdesta on valittava. Miksi pyrkisimme huonompaan?
Niirala on yksi harvoista Pohjois-Karjalan todellisista mahdollisuuksista tulevina vuosikymmeninä. Kyllä Joensuu on huomannut sen. Epäilen, ettei Niiralan kehittäminen onnistu ilman Joensuun vahvaa panosta. Olisi tuon jo Keski-Karjalan osalta nähnyt.