Kippis

Wärtsilän Oluttehdas, osa 1

Värtsilässä sijaitsi aikoinaan oluttehdas. Sen perusti maanmittari Axel Oliwier Nordlund, joka sai luvan 1872. Tehtaan suunnitteli, rakensi ja toteutti oluenpanija Matti Martelius. Tuotanto aloitettiin vuoden 1873 alussa. Laitoksen valmistuttua kokonaisuudessaan kellareineen ja varastoineen vuoden 1874 toukokuussa Martelius muutti Nurmekseen.

Olutta tehtiin rautatehtaan vieressä, osoite oli Talo 3, Wärtsilä. Tuotantolaitos oli rakennettu Erik Partaselta vuokratulle maalle. Martelius otti tarkoin mallia Joensuun Haukipuron oluttehtaasta, jossa hän oli aiemmin työskennellyt.

Omistajansa mukaan yrityksen nimi oli alkuun Nordlundin Oluttehdas. Elokuussa 1879 saatiin oluenpanijaksi 16-vuotias Johannes (Johan) Hyvönen, joka laajensi tehdasta ja myyntialuetta. Joensuussa myytiin Värtsilän olutta Wärtsilän rautaruukin myymälässä. Samassa paikassa oli saatavana myös oluttehtaan simaa.

Hyvösestä tuli 1881 tehtaan isännöitsijä ja valmistusluvan haltija. Tuona vuonna valmistui 40 000 litraa kolmen työntekijän voimin. Joulukuussa 1888 Hyvönen osti myös kiinteistön ja irtaimiston Nordlundilta.

Jo kuukautta aiemmin oli Hasaniemen Oluttehdas Joensuussa siirtynyt Hyvösen omistukseen. Kummassakin yrityksessä oli yhteistyökumppanina Tohmajärven apteekkari Karl Johan Nyman.

Maaliskuussa 1889 nimeksi rekisteröitiin Wärtsilän Oluttehdas, om. Joh. Hyvönen. Oluenpanijaksi palkattiin ruotsalaissyntyinen Paul Neschke, joka avioitui pian Hyvösen sisaren Karoliinan kanssa.

Johan kuoli yllättäen 1893, vain 36-vuotiaana. Omaisuus siirtyi hänen leskelleen Sandra Hyvöselle. Pian yhtiö rekisteröitiin nimelle Hyvönen&Nyman, ja samoihin aikoihin Neschke siirtyi Sortavalan oluttehtaan palvelukseen.

Uudeksi isännöitsijäksi saatiin Viktor Ahlroth, mutta hänkään ei viihtynyt pitkään, vaan siirtyi Nurmeksen oluttehtaaseen elokuussa 1894.

Seuraajaksi tuli 22-vuotias Heinrich Georg Edelmann, joka oli syntynyt Kuurinmaalla, nykyisen Latvian alueella. Hän avioitui pian Wärtsilään muutettuaan Hyvösen lesken Sandran kanssa. Yhtiökin rekisteröitiin uudelle nimelle Edelmann&Nyman. Sandra kuoli 1904, ja hänen osuutensa siirtyi aviomiehelle.

Wärtsilän Oluttehtaan tarina jatkuu huomenna. Se perustuu Suomen oluttehtaitten historiatietoihin, joissa lähteinä mainitaan Ismo Björn ja Kirsti Kejonen.