Värtsilän apteekki ennen sotia.
Apteekkipussi, jossa myytiin salmiakkia.
Tohmajärven apteekkari Karl Johan Nyman avasi haara-apteekin Värtsilässä 1901. Vuonna 1907 osat vaihtuivat: pääpaikaksi tuli Värtsilä ja Tohmajärvelle jäi haara-apteekki. Myös Kiteelle perustettiin Värtsilän alainen haara-apteekki samana vuonna.
Apteekkioikeudet siirtyivät vuonna 1913 Nymanin tyttärelle Vivi Marialle, joka oli proviisori. Vivi myi yrityksen 1921 proviisori Ville Helveelle.
Talvisodan aikaan apteekki evakuoitiin maaliskuun puolivälissä 1940, jolloin se siirtyi Taivassalon kirkonkylään ja myöhemmin keväällä Rauman 3. apteekiksi. Helve oli kuitenkin saanut jo Sysmän apteekkioikeudet.
Syksyllä 1941 hän ilmoitti kuitenkin Päämajan sotilashallinto-osastolle, että olisi halukas avaamaan apteekin jälleen Värtsilässä, ”vaikkakin entiset rakennukset ovat tuhotut”. Lupa tulikin, ja putiikki avattiin kevättalvella 1942 Rauman alaisena lääkevarastona. Se toimi väliaikaisessa rakennuksessa yhdessä huoneessa. Apteekkari perheineen asui yläkerrassa.
Uusi, vielä keskeneräinen apteekkitalo jatkosodan aikana.
Huhtikuussa 1944 lääkevarasto muutettiin uuteen, vielä keskeneräiseen apteekkitaloon. Syyskuun 10. päivänä apteekki evakuoitiin ja se muutti Sysmään apteekkareineen päivineen.
Kerromme Värtsilän apteekkiasioista myös parina seuraavana päivänä.
Apteekkari Nymanin perheeseen liittyen mainittakoon, että ensimmäisen vaimon kuoltua Nyman avioitui Pälkjärven Raivion hovin tyttären Emma Maria Hendusen kanssa. Emma Maria oli apteekkaria 15 vuotta nuorempi ja synnytti yhdeksän lasta, joista kolme kuoli pienenä. Lapsista Vivi-Maria ja Erik Johannes suuntautuivat isänsä jalanjäljille. Vivi-Maria oli Suomen toinen naisapteekkari ja Erik oli farmaseutti.