Värtsissä oli taannoin juttua savupirtistä. Tässä lisää havaintojani suomalaismetsistä Ruotsissa ja Norjassa.
Suomalaisten, lähinnä Rautalammin kuntalaisten suuri maassamuuttoaalto Keski-Skandinavian erämaihin alkoi 1600-luvulla. Valtiovalta tuki muuttoa monin tavoin, mm. verohelpotuksin
ja antamalla käyttöön valtavia metsäalueita kaskiviljelyyn.
Suomalaiset toivat mukanaan uuden kulttuurin, kuten kaskiviljelyn, savupirtit ja -saunat sekä riihen.
Savupirtit olivat alussa oikeita monitoimitaloja, jotka toimivat myös saunana, riihenä ja jopa eläinsuojana. Hevonen oli opetettu sisäsiistiksi!
Vaurauden lisääntyessä aikojen saatossa rakennettiin pirttiin laajennusosa, ns. ruotsalaistupa, jossa
oli savupiippu. Savupirtin uunia lämmitettäessä saatiin hyötysuhteeksi jopa 90 %, jota nyky-
tekniikallakin on vaikea ylittää. Kertalämmitykseen tarvittiin kuivaa kuusipuuta noin 10-15 kiloa.
Ohessa on kuvia savupirteistä ja patsaista. Mainittakoon, että Ruotsissa on noin kaksi miljoonaa
suomenlähtöistä asukasta ja Norjassa yksi miljoona.
Paavo, vaeltaja suomalaismetsistä, Värmeland, du sköna !
Upeat kuvat:DD
Kiva juttu, ei värtsilästä;)
Näiden kuvien katselu ei ole
pakkoruotsia, mieleen jää soimaan
Värmlandsvisan laulun sävelet
jonka on muistaakseni levyttänyt
ainakin Jussi Björkling.
Huomasin että olin tehnyt
laulajan sukunimeen hanska-
virheen – pitäisi olla
Björling, Sorry!
Pienenä lisäyksenä mainittakoon, että metsäsuomelaisten evakko-
matkalle tuli jatkoa,kun Ruotsi teollistui ja puuta tarvittiin
hiilen tekoon ja sahatavaraksi.
Vuonna 1638 Ruotsi perusti Pohjois- Amerikan itärannikon Delawaren alueelle UUSI RUOTSI- nimisen siirtomaan, jonne siir-
rettiin etupäässä metsäsuomalaisia uudisasukkaiksi.
Paavo, evakko Kakusta