Äideistä sanottua

Valkovuokkojen aikaa. Kuva Lissu

 

Kaikesta, mitä olen tai toivoisin olevani, olen velkaa kultaiselle äidilleni.

Abraham Lincoln

Äitini rakasti minua hyvin paljon, valtavasti. Olen työskennellyt kovasti ollakseni oikeutettu siihen.

Marc Chagall

Äiti voi korvata kenet tahansa, mutta kukaan ei voi korvata äitiä.

Kardinaali Mermilod

Äiti on koti, josta tulemme. Hän on luonto, maa, meri.

Erich Fromm

4 – vuotiaana: Minun äitini osaa mitä vain.

8 – vuotiaana: Äitini tietää paljon asioita, tosi paljon!

12 – vuotiaana: Ei äiti oikeastaan ihan kaikkea tiedäkään.

14 – vuotiaana: Tyypillistä, äiti ei tiennyt tuotakaan.

16 – vuotiaana: Äiti? Hän on niin vanhanaikainen.

18 – vuotiaana: Se vanha nainen? Niin ajastaan jäljessä!

25 – vuotiaana: No, ehkä äiti voisi tietää tästä jotain.

35 – vuotiaana: Ennen kuin päätämme, kysytään äidin mielipidettä.

45 – vuotiaana: Mitähän äiti olisi tästä ajatellut?

65 – vuotiaana: Voisinpa puhua tästä äitini kanssa.

Tuntematon

Koonnut Lissu Kaivolehto

 

 

Share

2 comments for “Äideistä sanottua

  1. 70 – vuotiaana: Minun äitini teki aina näin!

    (Vaimo huomauttelee minua tästä sanonnasta)

  2. En voi olla ihailematta noita valkovuokkoja kuvassa. Omassa pihassamme on niitä, samoin jokunen sinivuokko ja paljon äitini penkistä saamia skilloja.
    Kevään ensimmäiset kukkaset aina ihastuttavat – tottakai muutkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *