Värtsilän taisteluista 70 vuotta

Värtsilän valtaukseen liittyneet sotatoimet.

Veteraanipäivän kunniaksi julkaisemme lyhyen katsauksen Värtsilän valtauksesta jatkosodan alussa 1941. Tarkemmin palaamme taisteluihin ensi kesänä, jolloin niistä tulee kuluneeksi 70 vuotta.

Varsinaisesti Värtsilän valtauksesta vastasivat Talvelan VI armeijakunnan 11. divisioonaan kuulunut Jalkaväkirykmentti 29 sekä Hägglundin VII armeijakunnan 7. divisioonaan kuulunut osasto Korvenheimo, joka koostui lähinnä linnoitusjoukoista..

Taisteluihin osallistui myös Tohmajärven Peijonniemessä perustettu, luutnantti Eino Rainolan johtama 14. Rajajääkärikomppania, joka ylitti rajan yleishyökkäyksen alkaessa heinäkuun 10. päivänä ja saavutti rautatien ja Värtsilän aseman seuraavana aamuna.

Kokkolassa perustettu JR 29 saapui Liperin, Kiteen, Patsolan ja Kenraalinkylän kautta Kaustajärvelle. Rykmentti vietti muutaman helteisen kesäpäivän Patsolassa, jonka kunnailta tarkasteltiin venäläisten puuhailua Värtsilässä kahdelta tähystyspaikalta. Silloin oli vielä rauhallisen oloista, mutta heinäkuun 2. päivänä aamuyöstä puna-armeija pommitti Patsolan ja Onkilammen maastoa tykistöllä ja ilmahyökkäyksin. Seuraavana päivänä rykmentti sai käskyn siirtyä pioneerien rakentamia metsäteitä Kenraalinkylään.

Rajan rykmentti ylitti 5. heinäkuuta Kaustajärvellä. Se hyökkäsi mm. Ilomäessä ja Heinävaarassa vihollisen tukikohtia vastaan. Neuvostojoukkojen miehitettyjä asemia näillä seuduin on luonnehdittu vahvimmiksi, mitä rykmentti kohtasi koko hyökkäyssodan aikana.

Armeijakunnan yleishyökkäyksen alkaessa 10.7. Soanlahtea kohti eteni idempänä vahvennettu JR 8, jonka murtamasta aukosta JR 29 jatkoi Värtsilän suuntaan. Miinoitukset ja vetäytyvät vihollisosastot hankaloittivat rykmentin etenemistä, joten puna-armeijan joukkoja häirittiin vastakkaiselta puolelta Korvenheimon tykistötulella. Suomalaiset ampuivat Värtsilään voimakkaan tykistökeskityksen, jota säesti ankara ukkonen salamoineen.

Rykmentin kiistelty komentaja Paavo Susitaival antoi miinavaarasta huolimatta jääkärikomppanialleen ja pioneerijoukkueen polkupyöräryhmälle käskyn lähteä takaa-ajoon, kun huomattiin venäläisjoukkojen irtautuneen. Pyöräilijöiden jäljessä ajoi autollaan komentaja lähetteineen silmä kovana tietä tarkastellen.

Jääkärikomppanian kärkiosasto saapui Värtsilään heinäkuun 11. keskipäivällä. Mottiin jäämistä pelänneet puna-armeijan joukot olivat vetäytyessään polttaneet Värtsilän ja räjäyttäneet kaikki sillat. Kärkiosasto sai yhteyden rautatieaseman vallanneisiin osasto Korvenheimon joukkoihin, jotka jatkoivat hyökkäystä Jänisjoen länsireunaa pitkin. JR 29:n kärkiosasto jatkoi ruokailun jälkeen takaa-ajoa pitkin Soanlahden tietä.

Värtsilän Notkoa kesällä 1941.

Share

18 comments for “Värtsilän taisteluista 70 vuotta

  1. Paikallista historiaa parhaimmillaan ja karmeimmillaan.
    Pitkiä ovat olleet koukkaukset, ilman autoa ja asvalttitietä.
    Kunnioitukseni Veteraaneille.

  2. Erittäin mielenkiintoinen aihe.Otetaan tähän vielä sivujuoneksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan joukko-osaston konekiväri komppanian liikkeet alueella.Olen ymmärtänyt että he olivat osa tätä joukkoa joka ylitti rajan Kaustajärven kohdilta jatkosodan alkaessa?Oliko näin?Missä he saivat tulikasteensa onko paikka suomen puolella?
    Tässä olisi teema Värtsilän matkailun kehittäjille lintujen lisäksi.

    Lämmin kiitos Veteraaneille kansallisena Veteraanipäivänä!

  3. Väinö Linna kuului JR 8:n ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppaniaan. Rykmentti, jonka komentajaksi tuli everstiluutnantti Autti, kuului eversti K. A. Heiskasen komentamaan 11. divisioonaan.

    Rykmentti marssi Kenraalinkylän kautta Saarivaaraan, jonka puolella se ylitti rajan. Linna on muistellut eräässä Jaakko Syrjän kirjassa, että ylitys tapahtui samantapaisten tunnelmien vallitessa kuin Tuntemattomassa.

    Rajan takana oli aluksi vain pikkukahakoita. Vasta Havuvaarassa syntyi todellinen taistelu, kun edessä oli vahva, tulivoimainen bunkkerilinja.

    Ehkä kesällä on syytä palata yhden jutun verran myös näihin Linnan muistoihin, liippaavathan ne tätä seutua läheltä.

  4. Jorelle tiedoksi.

    Kannattaa lukea M. Jokipiin kirja ”Tuntemattoman
    sotilaan rykmentti”. Värtsissä 5.12.2010 olleessa
    tarinassani ”Tuntematon ja Kaustajärvi” on kirjasta
    pieni näyte.

  5. Tänään alkoi YLE Radio ykkösellä 10-osainen sarja Suomi jatkosodassa – Äänessä aikalaiskokijat ja asiantuntijat. Ohjelma lähetetään keskiviikkoisin ajalla 27.4. – 29.6.2011 klo 11.00 – 11.40, uusinta klo 17.20. Lähetykset ovat kuunneltavissa myös Areenassa.

    http://yle.fi/radio1/?puhvko2

  6. Saiskohan sinne Kenraalinkylään tien nimeksi Väinö Linnan tie – matkailullisesti varmaan herättäisi uteliaisuutta. Missä se sellainen tie on?
    Terv.mirjasisko

  7. Tohmajärvi-Värtsilän reserviläiset ovat toteuttamassa Jatkosodan info-kyltin pystytystä Huoltotien alkuun juuri Värtsiläpäivien aikaan. Jussi Raerinne voisi valaista asiaa enempi…

  8. Jatkuvasti tulee luettua noita sotaromaaneja, mm. tällä hetkelläkin on luennassa Urpo Korhosen kirja ”Sissinä Rukajärvellä” joka perustuu hänen omiin kokemuksiinsa.

    Paljonhan näitä tarinoita on kansiin saatu, mielikuvituksella tai ilman.

    Käy vaan aina mielessä sotaromaaneja lukiessa kuinka minä, 46v, ylipainoinen tai 20v. läski, konenörtti hiihtelisi samoja latuja kovan paikan edessä kun isoisät maatamme puolustaessa 70v sitten?

  9. Vastaus Mirjasiskolle tien nimi on nykyisin Huoltotie jota pitkin
    Linnan kirjassa sotilaat marssivat Saarivaaraan kautta Korpiselkään
    jostakin syystä tie on minulle henkilökohtaisesti oikein tuttu.
    Ilmari

  10. Kyllä minä Ilmari sen tiesinkin, ajattelin vain ja olen siitä aikaisemminkin puhunut. mutta ehken se on huono idea sinua ja teitä ajatellen. Hyvää vappua kuitenkin, Mirjasisko

  11. Eilen ilmestyi Iltasanomien erikoislehti Jatkosota. Siinä on mm.aukeaman kokoinen karttakuva, jossa hyvin havainnollisesti esitetään JR 8:n sodan aikaiset reitit Ylämyllyltä Petroskoihin 580 km, Petroskoista Syvärille 270 km ja Syväriltä Uuksuun 250 km.

  12. Veteraanipäivän juhlallisuuden ovat tv:ssä meneillään.
    Parhaillaan seppelpartiot ovat lähdössä sankari-
    muistomerkeille.

    Kun katselemme tässä reportaasissa olevaa karttaa,
    huomaamme, että kovat on olleet ajat v 1941 Värtsilässä
    ja Kaustajärvellä. Kuin myös kaikkialla isänmaassamme.

  13. Oli hyvin liikuttava ja koskettava juhla. Ja on myös katsottavana Ylen Areenassa.

  14. Kaustan pojista ainakin Aarne Hämäläinen osallistui Wärtsilän valtaukseen.Kertomansa mukaan Aitalammin kankaalle oli sijoitettu tykistöä noin 145:n putken verran,joista aloitettiin voimakas tykistötuli Wärtsilään,johon yhtyi myös Korpiselkään sijoitettut patteristot.
    Tämän jälkeen jalkaväki alkoi etenemisen kohti Wärtsilää Kaustajärvi-Wärtsilä maantien suuntaisesti.Aarnen kertoman mukaan vastarintaa ei ollut ja Wärtsilä oli evakuoitu.

  15. Vaimon enoista Unto oli tykistössä sodan ajan ja kertoi jatkosodan alkaneen hänen kohdalta Kaurilasta. Ensimmäiset iskut ammuttiin Värtsilän kylään jänisjoen silloille. Sanoi heidän osuneenkin, mutta hänen patteri seurasi hyökkäystä edeten kohti Puikkolaa ja siitä Sortavalan suuntaan.

  16. Reserviläisliitto organisoi Sotaveteraaniyhdistysten Liittojen kanssa tänään valtakunnallisen seppeleenlaskun tarkoituksena järjestää tapahtuma kaikilla Suomen n. 600 sankarihautausmaalla.
    Näin tapahtui myös täällä Tohmajärvellä; vietimme hienon juhlahetken Kirkkoniemessä, josta lähetettiin seppelpartiot myös Tikkalaan ja Venäjän Värtsilään.
    Juhlassa olivat mukana mm. Tohmajärven lukion kaikki oppilaat sekä edustus paikallisista Sotaveteraani- ja Reserviläisyhdistyksistä. Kenttähartaudesta vastasi Tohmajärven seurakunta ja Koulukeskukselle järjestetystä lounasruokailusta sekä juhlakahveista Tohmajärven kunta.

    Juhla alkoi lippulinnan (6) saapumisella; Suomen lippua kantoi Konsta Kivivuori airueinaan Katariina Tuunainen ja Petteri Pirhonen, Veteraaniyhdistysten lipuissa olivat puheenjohtajat Matti Majoinen, Jari Sirola ja Mikko Turtiainen. Reserviläisten lippua kantoi kunniapuheenjohtaja Pauli Turunen ja Reserviupseerien lippua pj Arto Salminen. Veisattiin kanttori Eini Perälän johdolla Isanmaan virsi 577, jonka jälkeen seppeleenlaskun 1939-44 muistomerkille suorittivat kunnioitetut veteraanit Uuno Kempas, Reino Toljander ja Aulis Vallinoja. Khra Mikko Lappalainen piti hartaushetken, jonka jälkeen lyhyen puheenvuoron käytti vielä kunnan edustaja Reino Löppönen.
    Tikkalan seppelpartion muodostivat Matti Könönen ja Harri Sairanen sekä Venäjän Värtsilän partion Kalle Lintunen ja Oiva Tikka.
    Itse olin Pentti Pöyhösen kanssa kunniavartiossa; meille oli mieleenpainuvan suuri ja samalla herkkä hetki, kun edellämainittu veteraanikolmikko suoritti ryhdikkäästi seppeleenlaskun välissämme sijaitsevalle patsaalle. Siinä he olivat kunniatehtävässä edessämme, yli 90-vuotiaat miehet, todelliset sotasankarit. Heidän sekä heidän aseveljiensä ja lottasisartensa ansiosta kotirintamaa unohtamatta meillä on Jumalan armosta VAPAA Isänmaa!

    Tapahtuma oli ilmoitettu kahdella viikolla Koti-Karjalan (ja Värtsin) kirkollisissa ilmoituksissa, mutta muun seurakunnan läsnäolo oli siitä huolimatta jostakin syystä (arkipäivä ??) varsin ohuenlaista.
    Toimittaja Kari Sarkkinen oli kuitenkin tänään paikalla, joten paikallislehteen on lähiaikoina juttu kuvien kera tulossa.

  17. Se korutont on kertomaa. Niin monen elämä päättyi, ja niin moni joutui kotiseutunsa jättämään, joista haikeina kertoivat mm. Uusi-Värtsilän evakot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *