Värtsissä on kerrottu useissa jutuissa entisajan maalaiskylistä, esimerkiksi Kaustajärvestä ja Kenraalinkylästä. Ne pursuivat vuosikymmeniä elämää ennen maaltapakoa ja suurta rakennemuutosta. Sitkeät ihmiset repivät leivän kivisiltä pelloilta ja lumisista metsistä. Kirjoitukset saavat jatkoa, sillä nimimerkki ”Tellervo” aloittaa uuden sarjansa ”Pellon pientareelta”.…
Kuukausi: maaliskuu 2011
Ruusut ja iglu
Hei vaan !!Terveiset täältä ”korvesta”. Laitan ruusut Naistenpäivän kunniaksi. Tässä myös ympärivuoden asukkien ihan oikea iglu tuosta puolen kilometrin päästä. Taitaa olla niitä harvoja naapureita. Tommosessa pesässä oli hyvä ja lämmin varmaankin asustella pahimman pakkasjakson yli. Siinä ois kuvat johonkin…
Runopalsta
Silloin tällöin olemme saaneet hienovaraista palautetta, että Värtsiin pitäisi perustaa runoille oma palsta. Nyt sellainen on olemassa. Tänne saa kirjoittaa mitallista tai vapaamittaista tai siltä ja väliltä, proosarunoa tai luonnonlyriikkaa, kalevalaista tai haikua tahi tankaa. Runous on niin ylimaailmallista, ettei…
Wiinan waroituksia
Värtsissä on eräässä yhteydessä keskusteltu kielestä ja sen muuttumisesta. Suomen kieltä kirjoitettiin vuonna 1644 seuraavaan tapaan. Teksti on kopioitu vuonna 1992 Värtsilän kunnantoimiston seinältä. ”Enämbi wiina saattaa ihmisen tompelixi, wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullumma, turmele taidon, sytyttä hecuman,…
Värtsiläiset evakossa
Osa 1: Nurmo Olin viime kesänä Joensuun maakunta-arkistossa etsimässä pälkjärveläisten evakkoaikaan liittyvää aineistoa. Kuopion lääninhallituksen konttorin II arkiston sarjaan II 9 kuuluvasta Siirtoväen huoltoasiain esittelijän arkistosta löysin Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle osoitetun kirjeen, joka oli päivätty Joensuussa 10.10.1944. Kirjeen lähettäjä oli…
Mafiaa paossa
Jari Järvelä: Zombie, Tammi 2010. Jari Järvelä on ottanut uusimmassaan taas pakolaisteeman. Jo Romeossa ja Juliassa olivat nuoret karkumatkalla. Lueskelin kirjaa mielenkiinnolla, sillä Järvelän tapa kuvata pohjoiseen paennutta italialaista, joka on sotkenut asiansa perin pohjin kotimaassaan ja saanut mahdollisuuden pohjoisissa…
Ensin on idea
Värtsilän kylällä on runsaasti ideanikkareita. Joskus aatokset hipovat pilviä, toisinaan ovat hiukan realistisempia. Entisen kunnanviraston vuokraus kuuluu varmaan ensin mainittuun ryhmään. Veijo Tuunanen ainakin ampuu kovilla värtsiläläisten haaveet alas. Kun seuraa näitä ”hulluja” haaveita, huomaa muutamia yhtäläisyyksiä. Jotta idea toteutuisi,…
Palkintopotretit
Hiihdon värtsiläisessä suurtapahtumassa koululla perjantaina jaettiin mitaleja. Värtsi julkaisee palkintopotretit, joissa nähdään onnellisia ilmeitä. Ensi talvena saattaa olla jonkun muun vuoro. Palaamme vielä tuloslistoihin, jahka saamme niitä koululta. Kuvat Eira Varonen.
Messu uudistuu
Kirkossamme alkoi 1990-luvulla ns. jumalanpalvelusuudistus. Kitee oli yksi virallisista kokeiluseurakunnista. Värtsilän seurakunta ei ollut virallinen uudistusta toteuttava seurakunta, mutta se kulki jossain määrin useimpien kokeiluseurakuntien edellä. Yksi merkittävimmistä uudistuksista oli kirkkovuoden tärkeimpään juhlaan eli pääsiäiseen liittyvä ns. Pyhä kolmen päivän…
Retkeily teemana
Perinteiset Värtsiläpäivät järjestetään 23.-24. heinäkuuta. Niitten yhteydessä olevan Erä & Luonto –tapahtuman teemana on ensi kesänä retkeily. Kotiseutupäiviä ideoitiin äskettäin sisällön ja ohjelman osalta Pitäjätoimistolla. Paikalle saapui mukavasti väkeä, mm. paikallisten yhdistysten ja yritysten edustajia, joilta saatiin hyviä ideoita pitäjäyhdistyksen…
Evakkosarja tulossa
Moskovan rauhassa 13.3.1940 Värtsilä luovutettiin Neuvostoliitolle. Siviiliväestö evakuoitiin Virroille. Heinäkuun 10. päivänä 1941 alkoi jatkosota, jolloin Värtsilä vallattiin takaisin. Sinne palanneet asukkaat kohtasivat tuhotun kylän, jota alkoivat jälleenrakentaa. Jatkosodan jälkeen Värtsilä luovutettiin syyskuun 23. päivänä 1944. Suuri osa taajaväkisestä yhdyskunnasta…
Sitä kuusta kuuleminen
Tässä on hieman humoristinen ryhmäkuva Värtsilän kunnanvaltuustosta vuonna 1957, lienee otettu siihen aikaan vuodesta, kun kunnallisista ilmoituslehdistä päätettiin. Silloisella maalaisliitolla näyttää olleen ns. yksinkertainen enemmistö. Onneksi lehti ei ole Pravda, vaikka takariviläisten ilmeistä päätellen ei paljon puutukaan.
Koulu kisasi
Värtsilän koululla oli hiihtokilpailut perjantaina. Latusella nähtiin tiukkoja kamppailuja, vaikka tärkeintä ei ollut voitto vaan osanotto. Keli oli luistava ja olosuhteet muutenkin loistavat. Kuvassa opettaja Arja Hakulinen-Gromov ja koulunjohtaja Kimmo Hurri palkitsevat mitalilla Emma Hyttisen. Värtsi palaa tulosantiin ja kilpailujen…
Onko Toivoa?
Kakkulainen sotalapsi Toivo Parviainen, missä olet nyt? Laitoit minulle kasvinkumppanillesi oheisen Ruotsissa otetun syntymäpäiväkuvan komeine kakkuineen ja lahjoineen. Vuosi lienee 1945. Kuvan takana lukee : Toivo och presenterna. Paavo Immonen Olarista
Vuosilukuja Arppen Pihassa
Kylätaloa ja sen pihapiiriä koskevien päätösten taustaksi pyöreitä vuosia Värtsilän menneisyydestä, jotta olisi tulevaisuutta, ja aineksia tapahtumien suunnitteluun. Tasavuosia Värtsilän historiassa: 175 v. Pastori Gustaf Löfgrenin saha siirtyi Nils Ludvig Arppelle v.1836 160 v. Arppe aloitti rautatehtaan toiminnan v. 1851…
Rajavyöhykkeellä
Vuoteen 2005 mennessä Värtsiläisten Seuran jäsenet olivat käyneet yli 20 kertaa kurkkaamassa entisiä kotimaisemia. Aina sinne kuitenkin paloi mieli uudelleen. Tällä kertaa oli tavallista jännittävämpi reissu: päästiin rajavyöhykkeen portin taakse. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Pian oltiin Venäjän puolella. Tällä kertaa kovin verkkaisesti veti…
Eka retki Laatokalle
Nokka ylitti valtakunnan rajan. Autoni perässä oli kesälahtelaisen venemestarin kuusimetrinen puuvene. Olin menossa ensi kertaa Laatokalle. Olin odottanut tätä kauan, lukenut kirjoja, haaveillut vuosikausia, valmistautunut kohtaamaan jotain ennen kokematonta. Oli jo syyskuun alku, tarkka päivä oli 4.9.2000. Laskin veneen veteen…
Kalajuttujen kermaa
Erämaailman parhaat, Karisto 2010. Erämaailma juhlii yli kolmekymmenvuotista taivaltaan julkaisemalla koosteen parhaista kalajutuista. Mukana on pohjoiskarjalaisia eräkertojia ja valtakunnallista eliittiä. Aini Tahvanaisen juttu jäi mieleen. Siinä pilkkimies kokee oudon ”etiäisen” ja tuupertuu ladun varteen. Toki taju palaa ja vaimollekin on…
Vastalause
Vai kannattaa Tohmajärven ympäristölautakunta Konnunsuon turvetuotantoa ja turvevesien laskemista Jänisjokeen. Ketähän siellä istuu? Myö majavat ei kannateta Jänisjoen turmelemista. Eiköhän panna hihat heilumaan, pojat! Niin aloittivat kunnon majavat Raikko, Masa, Jusa, Mara, Vesa, Make ja Juuli puuhailunsa Jänisjoen ja sen…
Bensarallia riittää
Niiralan rajanylityspaikalla rajan ylitti helmikuussa lähes 74 600 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan lähes 19 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten rajanylittäjien määrissä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli 42 prosenttia. Kaksi henkilöä käännytettiin puuttuvien maahantuloedellytysten vuoksi. Kolme epäiltyä…
Itähuolinta uudistuu
Itähuolinta Oy:ssä vaihtui toinen omistajista 12.1.2011. Soile Lehtinen osti Lea Koukun osakkeita ja Lea jatkaa yrityksessä työntekijänä. Marita Määttänen toimii yrityksen toimitusjohtajana. Marita on ollut mukana yrityksessä jo 12 vuotta. Itähuolinta on vuonna 1993 perustettu naisyrittäjien omistama yritys Niiralassa. Uuden…
Hääkutsu
Esi-isäni ovat olleet useamman sukupolven ajan Pälkjärvellä Alahovin kartanon torppareina. Tutkiessani sukuni vaiheita, Kansallisarkistossa säilytettävä Alahovin arkisto on ollut minulle varsinainen aarreaitta ja avain menneisyyteen. Alahovi ja Värtsilä liittyvät myös vahvoin sitein toisiinsa. Kenraalimajuri Erik von Fieandt’in (1807-1888) ainoa tytär…
Sota ja rauha
Sotaa seuranneista vuosista Neuvosto-Värtsilässä on tiedetty melko vähän tai ainakin niistä kuulee harvoin puhuttavan. Erään nettisivuston mukaan rautatehtaalle perustettiin 7. elokuuta 1946 pakkotyöleiri. Tehtaan tuotannossa toimi 2 300 vankia. Tehtaan toiminta sodan jälkeen alkoi lähteen mukaan 14. helmikuuta 1947. Pakkotyöleiri…
Kunnalle maata Niiralasta
Tohmajärven kunta käyttää etuosto-oikeutta saadakseen noin kuuden hehtaarin tilan Niiralasta. Lepola -tila sijaitsee keskeisellä paikalla alueen kehittämisen kannalta. Kunnanhallitus päätti asiasta maanantaina. Asiasta kertoi Pohjois-Karjalan radio. Alue on kaavoitettu yhdyskuntarakentamiseen, ja sitä aiotaan käyttää liike- ja teollisuustarkoituksiin. Tila maksaa kunnalle…
Kylätalo siirtyi
Värtsilän kylätaloasiasta ei tehty vielä päätöstä Tohmajärven kunnanhallituksessa maanantai-iltana, vaan se siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Hallintojohtaja Matti Ikosen mukaan tarkoituksena on vielä neuvotella vuokraehdoista, joista käytiin ”reipasta keskustelua”. Kunnanhallitus on sinänsä myönteisellä kannalla vuokraukseen nähden. Ikonen uskoi, että sopimus saadaan syntymään.…
Skypetystä ja muuta viestintää
Värtsilässä ja Tohmajärvellä oli 1980-luvun puolivälissä rotaryklubin kanadalainen vaihto-oppilas Bruce Howes eli Bruke, millä nimellä hänet täällä tunnetaan. Jos muistatte niin paikallislehti julkaisi jonkin aikaa sitten Brukesta pienen jutunkin. Tuon lehtijutun taustalla oli tapahtuma, jossa suomalaiset matkailijat yllätyksekseen saivat Kanadassa…
Hautausmaalla hiljennytään
Lukiessani Erkki Lintusen tunnelmallista ”Kynttilänpäivänä” kirjoitusta tuli mieleeni Vanhan Värtsilän hautausmaat ja omaisemme siellä. Jokakeväisillä retkillämme Vanhassa Värtsilässä ovat kohteinamme olleet myös molemmat hautausmaat, sekä vanha että uusi. Vanhalla löytyy vielä pystyssä joitakin hautamuistomerkkejä, kuten Arppen ja Karstenin kivipaadet, muistojamme…