Kuukausi: maaliskuu 2011

Muhkea Kakku

Lähetin 29.1.2011 toimitukseenne kuvan Kakun pyhäkoululaisista 40 -luvulta. Kakkulainen Kalle Lillunen Joensuusta tunnisti kuvasta opettajamme Kati (Kaarina) Niirasen Lamperilasta, ”kylän sydämestä”. Samaten hän vanhasta muistista paikansi talollisia kartalle ja lähetti oheisen panoraaman Kakunvaaran taloista, otettuna Lamperilan/Niirasen tilan paikkeilta länteen päin.…

Etsintäkuulutus

Kylätaloa esittelevän jutun kuvissa näkyy, kuinka paljon talossa on hyvää seinäpintaa erilaisiin esittelyihin. Esillä ovat olleet mm. Värtsilän Teräksen palkintokokoelma ja eri yhdistysten muisto- ja palkintoesineet. Minua ovat kiinnostaneet erikoisesti Teräksen palkinnot. Tiedän nyt niiden historian Peijonniemen koulun lakkauttamiseen saakka,…

Maalaispoika metropolissa

Monet värtsiläiset ovat viime vuosina suunnanneet lomamatkansa Kanarian sijaan Thaimaan lämpöön. Phuket on yksi suosituimmista talvikohteista. Asustelin vuodet 2005-2007 Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa. Asuinpaikkani vaihtui kerralla äärilaidasta toiseen – Sääperin rauhaisalta rannalta keskelle miljoonakaupungin vilinää. Asunto sijaitsi vilkkaan kadun sivukujalla, 25-kerroksisen…

Lapselle nimi

Värtsilän pitäjäyhdistyksen pitäjätoimikunta on avannut nettisivuille lomakkeen, jonka avulla voi ehdottaa nimeä kylätalolle ja pihapiirille. Aikaa on huhtikuun loppuun. Valmiina ruksattaviksi ovat jo vaihtoehdot Värtsilätalo, Värtsilän kylätalo ja Kylätalo, mutta muita nimiä voi ehdottaa. Pihapiirin nimenä on tuotu esiin usein…

Wärtsilä -nimen käytöstä

Värtsi on saanut käyttöönsä mielenkiintoista sähköpostia, joka koskee Wärtsilä -nimen mahdollista käyttöä kylätalon yhteydessä. Eräät joensuulaiset yksityishenkilöt (kertokoot nimensä itse kommenttiosiossa, jos haluavat) ovat seuranneet lehtemme palstoilla käytyä nimikeskustelua ja tiedustelleet asiaa yritykseltä. Wärtsilän ulkoisessa tiedotuksessa työskentelevä Mirja-Maija Santala on…

Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan…

Evakkoja saattamassa

Värtsiläiset evakossa, osa 5. Elettiin tammi-helmikuun vaiheita vuonna 1940 Vanhassa Värtsilässä. Pakkanen paukkui melkeinpä päivittäin 40 asteessa ja ylikin. Ilmahyökkäyksistä varoittava hälytyspilli soi ahkeraan. Pommituslaivueet vierailivat usein Värtsilän taivaalla. Kylmänkoleat sirpalesuojat tulivat enemmän kuin tutuiksi. Rintamalta kuuluva tykkien jyly voimistui…

Hempalle ansiomerkki

Värtsilän Pitäjäyhdistyksen entinen, pitkäaikainen puheenjohtaja ja perustajajäseniin kuulunut Heino Turunen on saanut Pohjois-Karjalan kylät ry:n myöntämän Suomen kylätoiminnan hopeisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään maakunnan kylätoiminnan ja toimintaryhmätyön edistämisestä. Ansiomerkki luovutettiin Laiffia landella -hankkeen järjestämässä kyläillassa tiistaina.

Lippu korkealla

Toimittaja on jo ammattinsa vuoksi tottunut suhtautumaan kriittisesti erilaisiin ”kotkotuksiin”. Värtsilän tulevalla kylätalolla käydessä tuli kuitenkin vakuuttuneeksi, että onnistumisen mahdollisuudet ovat tällä hankkeella hyvät. Värtsiläiset voivat huoletta pitää lippua korkealla. Tuskin tilat ainakaan vajaakäytölle jäävät. Onhan tässäkin tapauksessa omat riskinsä,…

Ymmällä

Kullan kallis kissimirri pöyvän päällä pilkisteli, pahassa pulassa piltti elämässään ensi kerran. Onko hiiri, hittolainen? Viimein se tavoittaa tohti, käpälällä kopsahutti, lipoi kieli liukkahasti, leikkisästi leuat louskui. Ah, tää onkin oivallista, melkein kuin ihan imisi maitoa emon nisästä. Hyvää kannattaa…

Ruutipyssy

Olette varmaan kuulleet henkilöstä, joka auton avaimen löydettyään totesi, että ei puutu enää kuin auto. Minulle kävi pojankoltiaisena vähän samaan tapaan. Löysin käyttämättömän pienoiskiväärin panoksen. Sellaisen 22 -kaliiberisen, täyspitkän. Ei tarvita enää kuin ase, niin kovapanosammunnan voi suorittaa. Suunnitelmat olivat…

Kylätalo kutsuu

”Värtsilän kylätalossa liehuu lippu aprillipäivänä”, lupaa kyläpäällikkö Raimo Tiittanen. Jatkossa talo kutsuu tilojen kuntoonlaittajia ja käyttäjiä. Entisen kunnantalon ohella ovat värtsiläisten käytettävissä piha-alue navettoineen, ainakin osittain Arppen aitta, viljamakasiini, renkitalo ja myllymuseo. Kruununa on varsinkin kesällä Jänisjoen rantapuistikko. Suunnitelmia on…

Kalajuttuja

Olen onnellinen siitä, että sain lapsuudessa viettää aikaa soutumiehenä ukilleni niin Jänisjoella kuin Sääperilläkin. Joskus nämä retket olivat tosin koettelemuksia, ukki oli kovin vaativa eikä voimasanoja välillä säästelty kun en voimakkaassa virrassa aina saanut venettä paikallaan pysymään. Monet keväät sain…

Lintulan pellava

Vanhimman poikani Petrin vanhin tytär Mesi sai ylioppilaslahjaksi pellavaliinan, johon liittyy tiettyjä muistoja. Lintulaan oli majoitettu talvisodan aikana hevoskomppania. Jatkosodan alettua pihapiiriin sijoitettiin autokomppania, jonka miehistö oli kotoisin Ilmajoelta. Komppania aikoi ottaa käyttöön talon vieressä olleen pellavapellon. Kustaava Karvonen, lempeä…

Kisu ruokalevolla

Kaikenlaisia kaloja, ahvenia ahmiskelin, särjet sulloin suolen mutkaan, ruodot kaikki rouskuttelin. Rupesipa raukomahan ruuan runsahan perästä. Siitä ponkaisin petille, peiton päälle pötköttämään, rennosti näin retkottamaan, mahan myötä makoamaan laitoin itseni levolle.

Runot kuin kissankäpälät

Heli Laaksonen: Peippo vei, runoja, Otava 2011. Heli Laaksonen, hyvänmielen runoilija Herran armosta, on taas pistänyt kokoelman todella herttaista murrerunoa. Hän kirjoittaa vaikkapa talviunista yhdessä karhun kanssa, luokasta lähteneestä oppilaasta, joka sai muikkarin kotiin vietäväksi, kalamies Jaanista, huhun punatulkuista ja…

Jänisjokea tarkkaillaan

Värtsilän pitäjäyhdistyksen vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan Jänisjokea tarkkaillaan. Tätä varten on perustettu tarkkailutyöryhmä, jossa on Värtsilän edustajana Heino Turunen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johtaman Jänisjoen säännöstelyn ohjausryhmän toiminta päättyi viime vuonna. Tarkkailuryhmä on perustettu sen työtä jatkamaan.

Papin paastonaikaa

Erkki Lintunen: Passio. Erään paaston päiväkirja, Ilias 2005. Rovasti Erkki Lintunen päätti eräänä vuonna pitää paastonajasta päiväkirjaa. Näin syntyi kirja ”Passio”. Nimi on tullut Värtsilän kirkon alttaritaulusta. Sana tarkoittaa Kristuksen kärsimyshistoriaa kuvaavaa sävellystä tai maalausta. Paastonaika alkaa kirjassa helmikuun loppupuolelta…

Kesäaikaan

Tänään olemme siirtyneet kesäaikaan. Talven ote jatkuu luonnossa vielä tovin, joten otettakoon piristeeksi muutamia hanhikuvia viime syksyltä, Hopeakallion lintutornista kuvattuja. Ei siihen enää pitkälti ole, kun keväthanhet laskeutuvat Värtsilän laaksoon. Värtsilän lintutornit ovat hienoilla paikoilla, toinen Sääperin länsipäässä, toinen aivan…

Karoliina lahjoitti

Karoliina Arvilommi lahjoitti Värtsilän vielä ristimättömälle kylätalolle taideteoksensa tupaantuliaislahjaksi. Millaisesta taiteilijasta on kyse, selviää täältä ja täältä. Aivan varmasti osaamme arvostaa Karoliinan lahjoitusta. Hänen töitään on mm. Helsingin Designmuseon ja Salon taidemuseon kokoelmissa, Peijaksen sairaalassa, Espoon kaupunginkirjastossa, Suomen käsityömuseossa Jyväskylässä…

Kylätaloa käynnistetään

Pitäjäyhdistys on perustanut kylätalotoimikunnan organisoimaan yhteisten tilojen käynnistysvaihetta. Toimikunnassa ovat Matti Jaatinen, Raimo Tiittanen, Jouko Jääskeläinen, Marjaana Aarnio ja Eira Varonen. Yhdistyksen kevätkokouksessa perjantaina oli esillä myös pihapiirin ja alueen kokonaisuus ja sen kehittäminen. Pihapiiriin kuuluvat mm. navetta, jossa kesäteatteri…

Kättä päälle

Tohmajärven kehittämispomo Liisa Laasonen ja Värtsilän kyläpäällikkö Raimo Tiittanen puristivat kättä kylätalosopimuksesta, joka allekirjoitettiin 24.3. Taustalla värtsiläisen taiteilijan Karoliina Arvilommin teos. Kuva Eira Varonen.

Tiedottaminen kannattaa

Yhdistysten ja seurojen kannattaa suunnata tiedotustaan myös ulospäin. Muutoin saa helposti sisäänlämpiävän salaseuran maineen. Ilahduttavaa on, että esimerkiksi Värtsilän pitäjäyhdistys, joka on keskeinen toimija paikkakunnalla, on nimennyt peräti kaksi hallituksen henkilöä tiedottajiksi. Oletettavasti erilainen media kohta hukkuu tiedotteisiin ja kutsuihin…

Niin paljon puuhia

Vanha tarina variksen valasta meni jotenkin tähän malliin: Sanoipa varis lammikon sammakolle. – Nousehan kuomaseni haastelemaan kanssani mukavia! – En uskalla. Sinä raappaat. – En raappaa. Sen vannon kautta kiven ja kannon. Sammakko uskoi ja pomppasi maalle ja heti varis…

Arkista aherrusta

Pellon pientareelta, osa 4. Siinä niitä on – satavuotisten kuusten katveessa – rivi ruostuneita maatalouskoneita. On niittokone, jousiäes ja hankmo. Vältti ja kokka-aatra koristavat sukulaisten kesämökkipalstoja ja puimakone on lahonnut pusikoituneen viljelyssuon reunaan. Vältti ja hankmo on valmistettu ajallaan Wärtsilä…

Lintulan historiaa

Osa 2 Navetta- ja liiterirakennuksen Jänisjoen puoleisessa päässä on vanha aitta, joka ennen oli pihan vastakkaisella reunalla sijainneen rakennuksen, myöskin joen puoleisessa päässä, Irtolan kaupan jatkeena. Aitta on rakennettu v. 1777, samana vuonna kuin körttijohtaja Paavo Ruotsalainen syntyi Pielavedellä, yhdessä…

Miljoonan lisälasku

Tohmajärven kunta saa noin miljoonan euron lisälaskun Helliltä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kasvoivat kunnassa viime vuonna edellisvuodesta 15 prosenttia. Asiasta kertoi netti-Karjalainen. Keski-Karjalan kuntien viime vuonna maksamat maksuosuudet eivät riittäneet, vaan lisää on maksettava yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Muut kunnat…

Wanhanajan wallesmanni

Vanhimmat värtsiläläiset muistavat varmasti nimismies Weli Ruuthin ja monet nuoremmatkin ovat todennäköisesti kuulleet hänestä joitakin pitäjällä liikkuneita tarinoita. Hän oli pitkäaikainen Värtsilän ja Tohmajärven vallesmanni. Itselläni oli tilaisuus alle kolmekymppisenä tutustua häneen ja tehdä hänen kanssaan jopa yhteistyötä noin kolmen…

Lintula ennen Sinilintua

Osa 1 Isäni Toivo Lintusen serkuilla oli ennen sotia tapana kokoontua silloin tällöin Lintulaan hauskaa pitämään. Keskushenkilö oli kuulemma ollut Helena-mummo, joka kuoli v. 1934. Serkuksia oli saapunut aina Sortavalasta saakka. Sotien jälkeen tuvassa kokoontuivat useat Värtsilän yhdistykset. Maija-äitini sai…

Rotanhäntäviila

Varoitan heti alussa, ettei tämä tarina sovi heikkohermoisille. Tulin kuitenkin maininneeksi rotanhäntäviilan kommentoidessani Värtsin kertomusta Saparoveitsi, joten kerron oman lapsuudenkokemukseni. Vaikka kotieläimet olivat rakkaita, tuli joskus eteen sellainenkin päivä, että eläin oli lopetettava. Karjamme laidunsi metsälaitumella. Nuori hieho ei palannut…