Airolan huvilalla rikas historia

Lääkintäkapteeni Airolan huvila Wärtsilä
SA-Kuva

Airolan huvilaksi nimetyllä rakennuksella on monenlaisten tapahtumien menneisyys. Alunperin värtsiläinen henkilö, Näätänen on rakennuttanut hirsitalon, jossa tupa ja leivinuuni. Vuosilukua ei ole tiedossamme. Näätänen myi tämän tuvan lääkäri Airolalle. Rakennusta laajennettiin ns. huvilaksi, jossa yläkerta, kammari ja veranta. Yläkerran kierreportaat olivat erittäin hyvin tehdyt ja ne portaat olivat vielä kunnossa 1970- luvun alussa, jolloin yläkertaan saattoi nousta. Yläkerran lattia oli paikoin huonossa kunnossa. Airolan aikaan huvilassa pidettiin juhlia, ja yläkerrassa tanssittiin. Jänisjoen rantaan johti polku, jossa oli laituri. Siellä käytiin uimassa. Itse muistan tämän polun, jota pitkin kävelin jokirantaan. Vieläkin polun paikan löytää rantapenkasta.

 

Sota-aikana lääkäri Airola piti vastaanottoa ja huvila toimi sotasairaalana. Myös rajavartioston sotilaita on ollut majoitettuna. Niinpä ilmeisesti kesällä 1944 ( joka tapauksessa kesäsodan aikana), rakennus oli tulituksen kohteena. Osa sotilaista oli ollut sisällä tuvassa alakerrassa ja osa Haponojan penkaan rakennetussa savusaunassa. Sotilaat olivat lämmittäneet saunan ja menivät löylyyn. Saunasta nousseen savun ja höyryn huomasivat venäläiset ja he avasivat tykistötulen ja kranaattien sirpaleet rikkoivat pahoin huvilan peltikaton, kammarin seiniä, saunaa ja luultavasti myös verantoa. Sotilaat ehtivät maastoutua Haponojan penkaan ja tuvassa olevat uunin suojaan lattialle. Kukaan ei kaatunut eikä haavoittunut, että sikäli onni onnettomuudessa. Eräs tuvassa olleista sotilaista oli nuori luutnantti Piilonen. Kesällä 1970 ja 1971 Piilonen Äänekoskelta kävi Värtsilässä katsomassa taloa. Hän kertoi äidilleni pommituksesta, joka oli kuulemma ollut aikamoinen rytinä.

Juntusen kolme sisarta asutti taloa. He myivät tilan Kalle ja Ida Tuoviselle, jotka asuivat huvilarakennuksessa. Kalle Tuovinen rakensi uuden pienen punaisen talon. Kallen vakavan sairastumisen myötä tämä talo jäi sisältä keskeneräiseksi. Kun Kalle kuoli, niin Ida asui vielä vuosia talossa. Kun Ida rupesi myymään tilaa, hän kirjoitti keväällä 1970 äidilleni Aini Järviselle kirjeen, jossa ehdotti, että äitini ostaisi tämän Tuovilan paikan ja kauppahintakin oli mainittu kirjeessä. Niinpä äitini meidän lasten kanssa nousi Uusi-Värtsilästä postiautoon ja tulimme Hietapeltoon. Äitini kertoi asian veljelleen Teuvo Kontiaiselle, pyysi häntä mukaan kauppakirjan tekoon. Kauppakirja laadittiin Saariossa Shemeikan toimesta ja äitini maksoi Idalle samassa tilaisuudessa tilan hinnan. Me muutimme Värtsilään takaisin omaan paikkaan. Olin onnessani, kun pääsimme takaisin Värtsilään. Oli mummola lähellä, äidin veli vaimoineen ja serkut. Olemme siis asuneet tuossa huvilassa, jonka me ”ristimme” vanhaksi tuvaksi”, kun muutimme punaiseen taloon. Vanha tupa oli vielä vuosia lisäasuntona kesäisin.

Tämä hirsirakennus, joka on enää jäljellä, on siis alkuperäinen rakennus.

Tuovilan tilalla oli muitakin rakennuksia. Savusaunasta olivat rippeet jäljellä, äitini purki sen loppuun polttopuuksi. Navetta oli Haponojan varrella, hirsinen osuus oli varsinainen navetta, lautarakennus latona ja muuna työkaluvarastona.

Idalla ja Kallella oli navetassa lehmiäkin ja äidilläni muutamia lampaita, minulla kerholammas. Äitini purki navetan 1980- luvulla naapurin avustamana.

Tuovilan maaperä on hyvää kasvien kasvatusmaata. Jo Näätänen on siinä kasvattanut kasveja, äidilläni oli perunaa ja muita juureksia aina viime vuosiin asti. Tomaattien, kurkkujen, porkkananoiden, herneiden ja kaalien ym. kasvatus olivat jokakesäistä puuhaa. Muistan eräänkin kesän, jolloin äidilläni oli kasvamassa kaaliakin viittä eri lajia. Äitini muutettua muutama vuosi sitten Kemieen Vanhusten tuki ry:n rivitaloon, käymme Tuovilassa lähinnä kesäisin.

Parista vanhasta omenapuusta saa omenoita ja marjapensaista viinimarjoja. Kososen Sepon, naapurin, hevosella ja ponilla on aitaus tilan pellolla. Sääperinlahti ylettyy tilaan, keväisin joutsenet ja muuttolinnut levähtävät lahdella, piisamit pesivät lahden rantamilla. Naapurin kissa käy metsästämässä hiiriä. Näin tilalla on elämää.

Nämä muistelmat ovat Aini Järvisen kertomaa.

Kirjoittanut Arja Järvinen, Aini Järvisen tytär.

10 comments for “Airolan huvilalla rikas historia

  1. Vähän aikaa sitten Värtsissä julkaistiin upeita kuvia huvilan piirustuksista. Arveltiin, että ne olisivat olleet Airolan huvilan. Mutta eivät ne oikein sovellu siihen tasakattoiseen rakennukseen, joka on tunnettu Airolan huvilana ja josta sain nyt lukea aivan uskomattoman upean historian. Kiitos, Arja Järvinen!!!
    – Mutta, Kunnaksen Pekan kanssa juteltuamme, alkoi tuntua siltä, että ne piirustukset ovat saattaveet olla yhteiskoulun opettajan Helmi Kokin suunnitteleman huvilan piirustukset. Kokki omisti Kunnaksen tilasta lohkaistun tontin Sääperin rannalta. Tontti siirtyi kuitenkin ennen rakennuksen nousemista Hynyselle ja sitten myöhemmin rajavartion tontin osaksi. Otapa, Eero-Matti, tästä historiasta selvää ja kirjoita nettiin. Pekka varmaankin on siinä konsulttina. Toivoopi Erkki-setä, joka muistaa isäni ja sinun ukkisi vierailleen ajoittain huvilalla.
    Liekö ihan yläkerrassa asti käynyt!

  2. Taaspa ne muistot heräävät,nyt Airolan huvilan tiimoilta. Vaimo Hilkka on usein kertonut, kuinka hän kesällä 1942, ollessaan työsssä Notkon Osulassa, sairastui kovaan yskään. Asiakkaiden kovan ”patistelun” johdosta hän meni tri Airolan vastaanotolle, joka oli kylällä apteekkari Ville Helveen saunassa. Muuta ehjää taloa ei silloin kylällä ollut.
    Mitä välirauhan Suomen puoleisen rajan talojen sotavahinkoihin tulee, kesäkuun 1941 alussa juuri ennen jatkosodan alkua venäläiset ampuivat tykistöllä vaurioittaen Uusikylässä nykyisen raja-aseman lähellä ollutta Tauno Turusen taloa ja polttaen mm. Kaurilassa lottien käytössä olleen Työväentalon. Läheisellä pellolla oli sodan alettua nähtävissä kymmenittäin tykistön aiheuttamia räjähdyskuoppia. Näissä tulituksissa myös Airolan huvila lienee saanut osansa. v. 1944 rintama oli jo Äänislinnan tasalla Karjalassa ja sieltä tylistötulikaan ei Sääperi rannalle yltänyt.

  3. Kiitos kirjoittajille.
    Johan tuli kunnolla selvyyttä Airolan historiaan. Eikä liity Airoon vaan mm. Airolaan.
    Ja vielä sai Erkki kytkettyä Hynysenkin asiaan piirustusten kautta.

  4. Joku noissa antamissani SA-kuvien linkeissä kummittelee. Kokeilin linkkien avaamista läppäriltä, niin eipä onnistu. Älykännikästä toimii hyvin.

    Jos ette saa linkkejä auki, niin pääsette alkuperäisiin kuviin SA-kuvien kautta hakusanalla Wärtsilä. Siellä on muutamia kymmeniä kuvia sota-aikojen Värtsilästä.

  5. Airolan huvilan SA-Kuva lisätty

    Värtsi / AR

  6. Kiitos Arja ja muut ! Hieno tietää tuosta! Jotain kyllä Ainin keromana muistankin. Lämpimin terkuin kaikille ! Yt. Eija Nurmeksesta

  7. Jännä tuo ihmisen muisti; muistan sen navettarakennuksen, mutta en itse huvilaa

  8. Jos Arja Järvinen on vielä kuullolla,sattuisitko tietämään tuon rakentaja Näätäsen etunimen?Arveluissa olisi Juho?

  9. TODELLA arvokasta paikallishistoriaa!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *