Runot

Kaarina kutomassa. Runon kuvat Irene Peuhkurinen.

Naisten työt


Miehet usein urahtavat,

koirahat ei kainostele

esiintuomasta tuotosta,

saavutusta suurenmoista

mediassakin mainiten.

Kirjoneulosta sukissa.

Naiset näkymättömissä

uutterasti uurastavat,

raatavat ilman rahoja

maine minimoituneena.

Silti saavat aikaiseksi

monen monta esinettä,

tarpehellista tavaraa,

sekä silmälle iloa.

Öljyvärimaalaus "Metsällä".

Kukapa sen nyt sanovi

kumpi ompi kaunoisempi,

tärkeämpi tässä maassa:

miehen mieluinen masiina

vaiko vaimon villavaate

ihan itsensä tekemä.

Tieteilijät taloudessa,

etenkin ne ekonomit

Öljyvärimaalaus "Valoa maisemassa".

laatiessaan laskujansa,

ynnätessään yhteen tulot

koko kansan kassakaapin

päivystävät palkkatyötä,

osinkojen ohjailua.

Siihen ei siivous sovellu,

ruuanlaitto luiskahtele,

pyykistä puhumattakaan.

Käsityötkin kaikkinensa

loistavat poissaolollaan.

Koriste narusta.

Mainiossa maisemassa,

Värtsilässämme vähässä

asustelee, eleleepi,

kerallamme kuljeskelee

neuvokkaita neulojia,

kutojia kankahien.

Hienot hatut huovuttavat,

taulujakin taiteilevat,

maalailevat maisemia.

Pirjon lankakirjomus.

Jäikö jokin maininnatta,

kaikki kun ei tiedossani?

Irene Peuhkurinen

Arvilommi: huovutus.

Share

11 comments for “Runot

  1. Hieno homma kaikilta.
    mirjasisko (En tee, mutta kannatan?)

  2. Tähän Irenen runon perään voisimme muutkin kirjoittaa kalevalamittaa. Näin runopalstalle syntyisi ikään kuin kaksi linjaa, vanhempaa ja uudempaa mittaa. Seuraavasta ei pijä kenenkään ainakaan nokkiinsa ottaa. On hieman ”miehistä” näkökulmaa.

    Ihan on tuo ihmeellistä,
    että moittivat minua
    feministit filmaattiset.
    Mukiloivat miehenpuolta,
    kulmuttavat kumppania,
    sanan säilällä sysivät.
    Paakkaset pojittelevat,
    lyöpi leikittä lenitat,
    Sohvikin sysii sinua.
    Paimentavat pirttihirmut,
    kaakattavat kuin kanaset.

    Sehän sattuu saamaristi
    soittelu somalla suulla.
    Mäkätystä mainiota,
    mykkäkouluas murehin.

    Tätä teille tarjoaisin,
    sovinistina sanoisin:
    pistä pualikka pivohon,
    kaulin katko kylkeen koivun.
    Tehkäämme sovinto suuri.

  3. Jokohan olisi aika ottaa tämä 1970-luvun alussa
    kirjoittamani runo päivänvaloon. Näin tasa-arvon
    päivänä omistan sen miehelleni ”pyöreiden” vuosien
    kunniaksi!

    KAUSTAJÄRVEN KANKAHILLA

    Tiettömän on tien takana / pitkospuidenkin perällä /
    talo ammoin asuneiden / suvun vanha valtakunta.

    Rapistuneet rakennukset / hirret harmaat hajallansa /
    nokkonen on nurkan alla / horsma kaivon kattehena.

    Pärekatot päänsä painaa / ikävöivät ikkunatkin /
    paja paatuu paikoillensa / riihi riutuu rinteesehen.

    Turhaako on touhu ollut / elo kaikki erehystä /
    raataminen raivioilla / kivikoiden kyntäminen?

    Kuulu ei nyt karjankello / helkähtele heinämailla /
    eikä viikate vilaha / sirppi syksyin suikahtele.

    Pois on pihan pojat potrat / neidot nuoret nauravaiset /
    pakettiin on pellot pantu / kasvateltu kuusikoiksi.

    Kun kukkis kullerot kesällä / pihapiirit pihlajaista /
    kukkuis kultainen käkönen / paistais päivä pientareelle!

  4. Kyllä kutkutti kovsti,/nauruhermoja heputti
    runo Erkin rustailema,/kynäilemä kylän miehen.

    Toisenlainen toinen runo./Antoi kauniin kaihomielen
    muinaisia muistellessa./Suven saattoi sieluhuni,/
    kultareunaisen kesäsen.
    Kiitos kuuluu kummallekin!

  5. Sanotaan että suomalainen on huono ottamaan
    vastaan kiitosta ja kehumista. Olen monesti
    ajatellut että vanhat sananlaskut ovat osa-
    syyllisiä. ”Kissa ellää kiitoksella”…

    Palaute on tietenkin mieluisaa. Runoistani
    olen sitä saanut jopa ruotsin puoleltakin
    (Maila Tsupukka).
    Myös kaikki tarinoihini liittyvät kommentit ovat
    tuoneet niihin lisäväriä ja uutta ulottuvuutta.

    Värtsiä voisi verrata vaikka sanontaan:
    ”Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä
    (luontokuvat), jotain lainattua…”

    Värtsin kävijämäärät osoittavat että jokaiselle
    löytyy jotakin.

  6. Mies kun saapuu elon iltaan
    harmaat karvat nousee pintaan .
    Lonkka vika tekee tenää
    juoksemaan ei pysty enää .
    Kepistä saa seuralaisen
    vastaa kyllä vanhan naisen .

    Maila

  7. Onneksi on melkein nuori
    eikä vielä ihan muori
    kainalossa keikkumassa
    maasta kohta nostamassa.
    Ellinoora auttamassa
    naaman heti nuolemassa.
    Siinä meitä kolme tiellä
    eikä kyyneleitä silloin niellä
    paranee se lonkka silloin
    unten maille pääsee illoin.

  8. Mummoni Maria sanoi aina
    kun oli puhe miehestä.
    ” Miun mielen hyvike
    muitten vatsan hapake”.
    Se tarkoitti että oli
    hyvä mies ,siis hyvike.

  9. Erkin runon innoittamana siitäkin huolimatta, että rakkine tekee ylimääräisiä alleviivauksia.

    Tuli tuolta terkkarista
    saapui sairaalan ovesta
    mies mieluinen minulle
    kaveri koko elämän.
    Hymy näkyi naamaltansa
    tyytyväisyys tykönänsä.
    ”Mitään ei oo moittimista
    lasarettilaitoksessa.
    Kaikki teki työnsä hyvin
    ylen ystävällisinä
    huomioiden hoidokkinsa
    näpytellen näyttöpäätteen
    täyteen tutkimustulosta.”
    Tauti taitaa tappamisen
    Sairaus sijalle saattaa,
    vaan ei vaivat vanhetessa.
    Kärsittävä kirkkain kruunuin
    jäsenien jäykistely
    köntystely köyryselän.
    Siitä tiedät eläväsi
    konsa koskee kolottelee.
    Tuolla toisella tasolla
    tuntemukset turtunevat.

  10. Kyllä on rouvalla tällä
    Irenellä ihan oikeet
    runon suonet siinä vielä
    kaiken kansan kuultavaksi.
    Kun asiat julki tuopi
    aivan päivän askareista
    ilon ilmoille viritti.

    Tästäkös sormeni syyhyi
    jo läppärin kantta kohti.
    Kun mieleni aukaisi kieleni
    ja ukko-rukka näin uskalsi
    pistää kirjaimet jonohon
    tänne Värtsin aviisihin
    kaiken kansan lukupiiriin.

    Värtsi jo voimansa näyttää
    ja uutishalutkin täyttää.
    Erkki aina aamuvarhain
    kameratkin kainalossa
    mennä viipottaa Värtsilässä,
    että ois tekstiä kuvien kanssa
    uutiset ennen muita
    ”paperilehtiä” Värtsissä.

  11. Kyllä ootta hyvvii ja myönteisii
    Valittajii mualima on täynnänsä. Mp

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *