Riemu ja rasite

Värtsiläiset tulevaisuuden rakennuspuuhiin! Kuva Heikki Kokkonen

Karjalaisessa oli Sirpa Suomalaisen toimittama juttu kylistä ja entisistä kouluista. Kannattaa lukea. Värtsilässä ei ole kouluja lakkautuslistalla, ei enää eikä tulekaan, jos… Värtsilässä on entinen kunnan pihapiiri, josta voidaan tehdä Arppen Piha, jos niin halutaan. Ihan varmasti voidaan. Kuka kutsuu porukat koolle? Minulle sopisi heikinpäivä ke 19.1.2011. Jos tilaisuuteen joku keittää iltakahvit (osanottajat tietenkin maksavat sen), niin lupaan esittää keskustelualustuksen aiheesta ”Arppen piha ja tulevaisuuden Värtsilä”. Olen kuullut, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Mutta en minä sellaiseksi ole pyrkimässäkään. Otan huomioon, että riemu voi olla myös rasittavaa. Tiedät, mitä tarkoitan, jos olet lukenut Karjalaisen 11.1.2011. Siis: Kuka kutsuu? Kuka keittää iltakahvit 19.1.2011? Missä kahvitellaan ja pagistaan?

Hyvää Uutta Tulevaisuutta! toivottaa Erkki Lintunen

Share

12 comments for “Riemu ja rasite

  1. Eipähän tämmösestä tilaisuudesta kannata poissa olla. Kutsu ilmeisesti on jo ainakin alustavasti tuossa Erkki Lintusen jutussa kuulunut keskiviikkoillaksi 19.1. Jos jokaiselle sopivaa aikaa alkaa etsiä, niin eihän siitä mitä tule. Kellonaikahan on yleensä ollut klo 19. Paikkaa en sen kummemmin osaa uutena värtsiläisenä ehdotella, mutta samallahan näkisi, millainen entinen kunnantalo on sisältä päin. Jos siellä ei pysty martat tahi matit kahvia keittämään, niin ainahan voi siirtyä jatkoistuntoon muualle.

    Kun näinkin tärkeistä asioista kuin Värtsilän tulevaisuusvisioista on kyse, niin tietysti jokainen yhdistys sinne edustajiaan lähettää. Ja kaikillehan tilaisuus on ymmärtääkseni avoin. Koska kaikilla ei ole nettiä, kannattaisi ainakin Uutisalasimessa asiasta kertoa.

  2. Hienoa, minä ainakin olisin tulossa…ja yritänpä saada tuon maahanmuuttajankin mukaan;)

    Kunnantalo varmaankin olisi oikea paikka tälle tapahtumalle, yläkerran keittiössä onnistuu kahvinkeitto loistavasti.

    t:Karoliina, ”Postitalon rouva”

  3. Kiitos, Karoliina!!! Kukaan ei ole vielä aloittanut tilaisuuden valmistelua: kutsua ym. En ole ainakaan kuullut. – Miten kaasuhella on toiminut? terv. Erkki

  4. Voi itku tätä minun ATK-taitoani. Tuli kaksi kertaa… Voisiko joku viisas pyyhkiä ensimmäisen pois. Toisaalta, on tuo Karoliina niin tärkeä ihminen Värtsilässä, että sopii kolmekin viestiä! E.L.

  5. Viisas pyyhki yhen kommentin pois.

  6. Hyvä tilannekuva sekä taiteellisesti että kuvaamassa puuttumistani kaikkeen mahdolliseen värtsiläisten elämässä. Vaimo on ihan kiusaantuneen näköinen.- Tiedättekö muuten, mikä ero on ”pohojalaasen” vaimon ja terroristin välillä. Ette vai? Minäpä kerron. Terroristin kanssa voi neuvotella. Mutta karjalaisen miehen edessä ”pohojalaanen” nainen laulaa onnellisesti: ”Hei, Karjalasta heilin minä löysin…” terv. Fågeli

  7. Pitäjäyhdistys olisi mielestäni sopiva tilaisuuden järjestäjätaho, paikkakin olisi luonteva eli ”Kylätalo” ja varmaan kahvitus järjestyy vaivatta.

    Tuo 19.1 eli huominen on kaiten vaan turhan äkkiä eli nyt uutta päivämäärää rustailemaan ja tiedotus kaikkia mahdollisia kanavia pitkin mualimalle; paikallislehdet, maakuntaradio, Iskelmä-Rex, Värtsi, ilmoitustaulut…

    Itse ainakin ilmoittaudun mukaan!

  8. Kylätaloasia näyttäisi ainakin muutamia ”uusia” ihmisiä kiinnostaneen kuukausi sitten.

    Pitäjäyhdistys on tiettävästi sittemmin jättänyt kunnalle esityksen asiasta. Mitä se pitänee sisällään ja miten hanke jaksaa?

  9. Hei kaima! Kylätaloasiaa seurataan. Minulla on sellainen luottamus, että kunnan itäisen alueen – jota Värtsiläksi on perusteltua nimittää – kylätalohanke toteutuu. Eikä vain talohanke vaan suurempi kokonaisuus eli entinen Värtsilän kunnan pihapiiri. Olisi perin kummallista, jos kunnanhallinto ei antaisi toimintaedellytyksiä vapaaehtoiselle kyätoiminnalle. Me emme elä vain hallinnosta. Hallinto luo edellytyksiä hyvälle elämälle. Tämä on asia, joka saattaa olla seuraavassa hallitusohjelmassa – jossain ymmärrettävässä muodossa. – Hyvää ystävänviikkoa kaikille, erityisesti mainion verkkovärtsin toimittajille! t. Erkki Lintunen

  10. On hyvä, kun esitys on tehty. Olen aina ihaillut toiminnan väkeä, joka panee tuulemaan. Ehkä siksi, etten ole itse vähääkään sellainen. Mutta kai meitä kaikenlaisia tarvitaan.

    Pahinta on, jos syntyy pieniä, sisäänlämpiäviä klikkejä, jotka touhuilevat tahoillaan, ja joitten aikaansaannoksista tihkuu toisille tietoa vain tipoittain. Siihen on monta hyvää asiaa tyssännyt.

  11. Muutaman vuoden sivussaolon, eräänlaisen erakkoelämän jälkeen, olen höristänyt korviani ja hieronut silmiäni tutustuakseni, miten elämä kuntamme itäisillä kylillä eli siis Värtsilässä voi vaikean kuntaliitoksen jälkeen. Havaintojen tuottama tieto sisältää ensinnäkin erittäin mielenkiintoisen seikan: taloja on myyty ja ostettu, nuoria perheitä on asettunut asumaan rajanpintaan. Koulun säilyminen saa perusteita. Toiseksi: alueelle on muuttanut virilejä eläkeläisiä, joissa on toiminnanhalua. Surullista on palvelujen ja kaupan loitontuminen, mikä tosin monissa maaseutukunnissa on jo vuosikymmenten ajalta tuttua. Miten monesta kylästä onkaan jo vuosien ajan pitänyt kaupalle ajaa kymmeniä kilometrejä, lääkäristä, apteekista jms. puhumattakaan. Tätä puutetta on korjattu erilaisella yhdistys- ja järjestötoiminnalla. Talkoot ovat edelleen suomalaisen kulttuurin ominaispiirre.

    Noiden havaintojen rinnalle on noussut tiedostusvälineiden kautta tietoja kokouksista, neuvotteluista ja koulutustilaisuuksista, joissa selvitetään tähän aikaan soveltuvaa kylätoimintaa. Tiistainen Karjalainen pullistelee tätä. Olen myös kuullut, että jossain puhutaan ns. kolmannen sektorin – vapaaehtoisen järjestötoiminnan – suunnitelmallisesta liittämisestä kunnallisen hallinnon yhteyteen – ei kunnan päätösvallan alle, vaan siten, että kunta tarjoaa puitteita vapaalle kansalaistoiminnalle. Nämä mietteet olen tulkinnut siten, että verorahojen käytöstä päättäjät ovat huomanneet, miten yhtä ja toista tulee hoidetuksi vapaaehtoisen järjestötyön avulla. Maaseudun Sivistyliitto on näköjään jo vuosien ajan – häpeä tunnustaa,tietämättäni – puuhaillut kylätoiminnan parissa. Netistä huomasin, että haetaan myös tänne Keski-Karjalaan työntekijää tähän lisääntyvää huomiota saavaan työhön. Toivotaan, että löytyy innokas ja asiasta jo kokemusta hankkinut henkilö.

    Tällaisia puuhastellessani olen alkanut kaivata jotain iltakahvitilaisuutta, jossa kylätoiminnan sisältöä ja hyvän elämän tuottamisen mahdollisuuksia selvitetään. Nyt ei oikein tiedä, missä mennään ja miten voisi asian edistämistä auttaa.

    Niin että tällaista tällä kertaa kirjoittelee Erkki Lintunen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *