Värtsilässä pyörii susia

Susiasia on tullut kovin tutuksi viime aikoina koiraharrastukseni myötä. Olen vanhinta koiraani tavannut treenata kohti talven raskaita valjakkokoitoksia useiden kilometrien lenkeillä pitkin metsäteitämme. Niin omat havainnot kuin muidenkin tukevat sitä, että hyvinkin lähellä kyläämme liikkuu ja elelee susia. Eipä ole kuin reilut kuukausi siitä, kun äitisusi kävi opettamassa kahta pentuaan Selkäkylän lammastarhassa, kuinka lammas päästetään hengiltä. Tässä tapauksessa peräti viisi lammasta menehtyi yhden yön aikana. Paikallinen suurpetojäljestäjä hälytettiin paikalle ja olikin käynyt niin, että susi jolkotteli vastaan pitkin Harkontietä!

Kolme viikkoa sitten olin eläinlääkärillä Tohmajärvellä. Aamulla ennen vuoroamme oli kahta eri koiraa käyty paikkaamassa ilmeisesti saman susiperheen raateluilta. Toinen koirista, beagle, oli kovin huonoilla ennusteilla lähtenyt lääkärin hoidosta. Miten susiin tulisi suhtautua? Olen itse askaroinut kovin tämän asian äärellä. Kun olen saanut suden jätös- tai jälkihavainnot, olen samoin tein jättänyt koiran treenauksen sillä alueella väliin.

Pantasusi Yellowstonen kansallispuistossa/ Wikipedia

Länsi-Suomessa oli 16-vuotias, ”liipasinherkkä” metsästäjänuorukainen ampunut alaskanmalamuutin sutena. Vaikka kyseessä olisikin susi ollut, olisi kaato ollut laiton. Asia tuli lähelle minua, koska molemmat nuorimmista koiristani tulivat pentueesta, mistä kyseisen muutin traagisesti menettänyt perhe oli noutanut uuden koiransa.

Luin äskettäin kansanedustaja Tanja Karpelan blogia, jossa hän kirjoittaa kuulusta ”salametsästäjästä” Kari Tikkusesta, haukkuen häntä raakalaiseksi ja brutaaliksi tappajaksi. Lukijoille kerrottakoon, että sotkamolainen Tikkunen on kennelin pitäjä, joka on kaksi koiraansa menettänyt suden suihin. Hän on julkisesti myöntänyt seitsemän laitonta sudenkaatoa. Hän perustelee niitä omaisuutensa ja kotieläintensä suojelulla. On hyvin vaikea ottaa kantaa asiaan tietämättä täysin kaikkia taustoja.

Alaskanmalamuutti/Google. Voisiko joku koiran sutena ampua?

Viime viikolla oli myös FST5:llä mielenkiintoinen keskusteluohjelma susien puolesta sekä niitä vastaan. Puolustaja toi vahvasti esiin kantansa siitä, että meidän ihmisten tulisi suojata kotieläimet ja porot aitauksiin niin, etteivät sudet tuhojaan tekisi. Susivastustaja sen sijaan toi kantansa hyvin vahvasti esiin: miksi meidän ihmisten tulisi elää aitauksissa petouhan takia. Missä sopu sitten sijaitsisi?

Meidän jokaisen täällä asuvan olisi hyvä tietää susista ja niiden tavoista. Kävinkin ”lainailemassa” Wikipediasta hiukan infoa eläimestä.

Susi muistuttaa koirista eniten saksanpaimenkoiraa, alaskanmalamuuttia ja siperianhuskyä, mutta sillä on pidemmät jalat, pienemmät korvat, luisu otsa ja vinot silmät. Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja on rauhoitettu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioissa susia oli vuonna 2006 Suomessa 250 yksilöä ja vuonna 2010 enää 150-160. Kannan vähentymisen syynä pidetään salametsästystä. Metsästäjäliitto pitää RKTL:n lukuja liian alhaisina ja sen arvion mukaan Suomessa olisi noin 360 sutta. Susien ruokavalio riippuu pitkälti asuinalueesta. Ne syövät lähes mitä hyvänsä kasvinsyöjiä, pieniä eläimiä, kuten jäniksiä ja hiiriä ja isompia eläimiä, kuten poroja, peuroja ja hirviä. Usein sudet kohdistavat hyökkäyksensä saaliseläimen kylkiin tai takapäähän ja pyrkivät heikentämään saaliseläintä puremilla.

Sudet aiheuttavat ihmisille vahinkoa lähinnä saalistamalla koti- ja karjaeläimiä. Erityisesti lampaat, mutta myös vasikat, voivat olla vaarassa. Suomessa susista on ehkä eniten haittaa poronomistajille, mutta joskus metsästystilanteissa ja ulkona pidettäviä koiriakin joutuu susien saaliiksi. Susi pystyy halutessaan hakemaan koiran koirahäkistä kiipeämällä aidan yli tai kaivautumalla sen alitse. Myös metsästäjien mukana metsällä tai kokeissa liikkuvat metsästyskoirat voivat olla vaarassa, sillä susi tappaa itseään heikomman kilpailijan reviirillään ja toisaalta koira on suden kannalta helppo ravintokohde. Susi karttaa tavallisesti ihmistä ja käy hyvin harvoin ihmisen kimppuun.

Ymmärrettäväkin näkemysero susien vastustajien ja puolustajien välillä on vaikeimpia esteitä susikannan kasvattamisen ja tulevaisuuden suunnittelussa, koska samalla väistämättä vaikutetaan myös ihmisen asemaan omassa tutussa elinympäristössään.

Share

13 comments for “Värtsilässä pyörii susia

  1. Ei ole vaikeuksia ottaa kantaa salametsästykseen ja Tikkusen touhuihin: laiton on laitonta.

  2. Aikaintakainen laki se on luonnossakin, toisenlainen, kuin ihmisen suuressa viisaudessaan määrittämä. Minä se jaksan kummastella, miten kaikkein kiihkoisimmat petojen suojelijat asuvat usein kaupungeissa. Sinne jos nalle tai sus eksyy, se kiikutetaan taajaman ulkopuolelle nukutettuna tai kuolleena. Se on näet vaarallinen siellä, ihmisten joukossa, kun se ei ole pedon luonnollinen elinympäristö.

    Oi jospa joku näistä lainsäätäjistä ja suojelijoista joskus kokisi sen, miltä tuntuu, kun oma seurakoira tai elanto on uhattuna. Se on niin mukava näky, kun sus istuu kesäaamuna koirahäkin vierellä tai lampolan oven takana. Mukavalta tuntuu, kun talviaamuna talon oven edestä löytyy tuoreet suden jäljet, tai kun sus vie oman koiran ohimennen metsästysreissulla tahi iltalenkillä. Puhumattakaan siitä, että omasta elintulosta on siivu raadeltuna pellolla.

    Oma kantani on kaksipiippuinen, suojelisin Tikkasen samassa jos sudetkin. Jos sus’ tulisi liian likeltä minun koiraa hätyyttämään, saattaisi joku muukin olla kaksipiippuinen kuin mielipide.

  3. Värtsilässä näyttäisi ensisijaisempi ongelma olevan, miten saada ihmisten kimppuun hyökkäilevät koirat kuriin. Konstia ei hevin tunnu löytyvän. Kaksipiippuista jos käyttää, joutuu pian ilmaisen leivän ääreen.

  4. ONNEKSI EI MEIDÄN PIHAAN OLE TULLUT KARHUJA EIKÄ SUSIA, MUTTA
    KETTU ASTELI RAUHALLISEN OLOISENA EÄÄNÄ AIKAISENA AAMUNA IHAN PIHAMAALLA JA SAIN IKKUNASTA PARIN METRIN PÄÄSTÄ SITÄ IHAILLA
    ENNENKUIN SE MENI MENOJAAN. RAAPI VÄHÄN KORVALLISTAAN.
    LINTUJA SEN SIJAAN ON OLLUT PALJON.
    JA PARASTA KUN PARINA AAMUNA OLI KAKSI PYYTÄ SAMASSA KOHDIN.
    SEPPO SAI KIVAT VIDEOKUVAT NÄISTÄ JA JOPA NE ONNISTUI.
    MUITA ELUKOITA EI OLE NÄKYNYT, PAITSI JOSKUS KOIRIA JA KISSOJA.
    ITSELLÄ EI ENÄÄ OLE OLLUT AIKOIHIN KUMPIAKAAN. SAAMME KYLLÄ IHMETELLÄ TYTTÄREMME ELUKOITA JOKUS MEILLÄ JA VARSINKIN HEIDÄN KOTONAAN. HÄN SANOI “RAKASTAVANSA” ELUKOITA?

  5. Meijjänkin emäntä näkee melkein joka kerran aamulenkillään kettuja. Kyttäävät kuulemma naapurin Elvis-kissaa, joka käy meillä ikkunan alla vonkaamassa tinttipaistia. Ei se onnistu koskaan. Ite en oo nähnyt Värtsilässä ketun kuin kerran, silloinkin vitoi kovaa vauhtia pakoon.

  6. Aika-ajoin näitä havaintoja (vahvistamattomia) pulpahtelee aivan kylämme raiteilta…

    Viime viikolla Selänteentiellä (Kallion lähellä) ja toissa-aamulta Sääperintieltä (Variksen läheltä).

    Molemmissa kyläläisten näköhavannoista tietääkseni kuitenkin puuttuu suurpetojäljestäjän vahvistus asiasta.

  7. Sääperintien havainnosta sain juuri vahvistuksen, kyseessä ei ollut susi vaan venäläinen, isokokoinen irtokoira (4-5 koiran lauma pyörii tällä hetkellä rajan tällä puolen).

  8. Venäläiset puolivillit irtokoirat ovat kai siinä mielessä susiakin hankalampi juttu, että ne voivat pariutua suden kanssa. Koirasusi on sitten mitä on. Mutta tämmöstä tämä on täällä eksoottisessa Villissä Idässä.

  9. Petoja ja varottaviahan ne ovat! Täytyy muistaa rabies ja muut mahdolliset taudit.

    Koiralaumat käyvät rajan täällä puolen lahtaamassa hirvet, ajavat laumassa eläimet väsyksiin ja syövät suihinsa.

    Olin muutama vuosi sitten tekemässä kotipihassani polttopuita kun yht´äkkiä taakseni ilmestyi kaksi sekarotuista kulkukoiraa, kirvestä huitoen sain ne hätistellyksi kauemmaksi!

  10. On typerää perustella susivihaa sillä, että ne pienentävät ihmisten elintuloja tappamalla näiden lampaita, sillä valtiohan korvaa suden aiheuttamat tuhot. On myös muistettava, että susi on laumaeläin. Suuri ja hyväkuntoinen lauma saalistaa ennen kaikkea hirviä ja kauriita. Yksittäiset tai pareittain liikkuvat sudet eivät helposti saa hirviä kiinni, joten ne turvautuvat “helpompaan” saaliiseen, eli lampaisiin ja muihin kotieläimiin. Tästä tilannetta ei ihminen auta yhtään, sillä aina kun jossain havaitaan suuri susilauma, päätetään ensimmäiseksi tappaa lauman alfapari, jolloin lauma hajoaa, sillä ihmiset näkevät ison susilauman pelottavana. Näin oikein tarkoituksella luodaan niitä pieniä ja heikkoja susilaumoja, jotka eivät kykene hirviä metsästämään.

  11. Sudet saavat mellastaa metsissä minusta nähden niinkuin tykkäävät. Itsekästä ajattelua tai ei, silloin kun ne ovat koiratarhassani parempien paistien toivossa, tarjoan sitä Marjaanan kaksipiippuista.

  12. Oletko Tiina Alanen kaupungissa vai täällä maalla asuva?

    Silloin kun emäkarhu tulee oman kotipihasi vieressä pennun kera vastaan ja hyökkää sinua kohden tai susi jolkottelee vastatusten kylätielläsi, miten vastaanotat nämä lempeät vieraat?

  13. Asun maalla ja olen nähnytkin suden jälkiä. En kuitenkaan tunne mitään pelkoa susia kohtaan, sillä sudet eivät ole käyneet ihmisen kimppuun Suomessa. Oikeastaan haluaisin että susi jolkottelisi vastaan kylätiellä, sillä suden näkeminen olisi hieno elämys. Karhu on kieltämättä paljon pelottavampi otus kuin susi, mutta en ole sellaistakaan nähnyt. Pääasiassahan eläimet kuitenkin välttävät ihmistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *