Venäjän kieltä tarvitaan

Venäjän kielen opiskelun lisääminen on saamassa puolestapuhujia. Valtiotieteiden tohtori Esa Seppänen muistuttaa tämänpäiväisessä Hesarissa, että hallitus sitoutui viime vuonna toimintaohjelmassaan huolehtimaan suomalaisesta Venäjä -osaamisesta.

“Itä-Suomen kuntien esille nostama tarve venäjän kielen opiskelun tehostamiseksi on täysin ymmärrettävä. Raja-alueen kunnat tarvitsevat venäjää osaavia ihmisiä yhä enemmän erityisesti kaupankäynnin kehittämiseen, matkailualan töihin ja monenlaiseen yhteistyöhön rajan molemmin puolin”, kirjoittaa Seppänen.

Peruskoulun kielivalinnoissa venäjän osuus vaihtelee 0,2-0,6 prosentissa, kun esimerkiksi saksan ja ranskan osuus on 1-5 prosenttia ja englannin 90 prosenttia. Lyhyen venäjän kirjoittajien lukumäärä on romahtanut vuodesta 1984 peräti 75 prosenttia. “Syyt, miksi venäjän kieli on koululaitoksessamme perin epäsuosittu ja jopa latinaa heikommassa asemassa, ovat valtaosaltaan historian painolastia ja heijastavat tunteenomaisia asenteita.”

Seppäsen mielestä tarpeiden ja voimavarojen välinen kuilu näkyy erityisen selvästi talouselämässä, Venäjän-kaupassa ja tutkimustoiminnassa. “Kaupankäynnissä saattaa ehkä joissakin tapauksissa ja oloissa tulla toimeen englannilla, mutta suhteiden solmimisessa ja luottamuksen rakentamisessa venäjän kielen taito on välttämätön, samoin paperisodassa ja ylipäätään byrokratiassa.”

“Venäjän kielen tarve, rooli ja merkitys ei ole muuttunut menneitten vuosikymmenten kukoistavasta idänkaupasta mitenkään. Venäjä on Suomelle yhä tärkeä kauppakumppani”, Seppänen toteaa.

“Viime kädessä kyse on kansainvälisestä kilpailukyvystämme ja maineestamme. On kyseenalaista, voimmeko enää vakavissamme mainostaa itseämme todellisina Venäjän tuntijoina EU:ssa ja laajemminkin.”

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *