”Nyt oli paras kesämme”, kertoi Jänisjoen Tupien yrittäjä Heli Harinen. Yritys on toiminut Niiralassa puolenkymmentä vuotta.
Asiakkaita oli Harisen mukaan ympäri Suomea, pääosin etelästä ja lännestä. Venäläisiä on toistaiseksi käynyt Jänisjoen rantamilla melko vähän, alle viisi prosenttia asiakkaista. He ovat ehken kokeneet paikan olevan liian lähellä rajaa. ”Pajarinhovin kylpylän avauduttua toivomme saavamme tännekin venäläisiä lapsiperheitä majoittumaan.”
Päärakennus on tehty Uittoyhdistyksen tarpeisiin 1946. Kymmenkunta vuotta myöhemmin se siirtyi VR:lle, joka rakensi kaksi rivitaloa lisää henkilökunnan asunnoiksi. Henkilöliikenteen lakkautuessa 80-luvun puolivälissä ne olivat ulkopuolisten vuokra-asuntoina ja lopulta muutaman vuoden tyhjillään.
”Sisko huomasi lehdestä paikan olevan myynnissä. Kun tulimme katsomaan, ensimmäinen reaktio oli, että äkkiä takaisin. Ympäristö oli hyvin törkyinen, mutta talot osoittautuivat terveiksi rakenteiltaan.”
Niin alkoi paikkojen kunnostaminen ja peruskorjaus. Nyt Jänisjoen Tuvat on neljän tilavan huoneiston kokonaisuus. Toiseen rivitaloon kohentui 24 majoituspaikkaa. Lisävuoteitten avulla voidaan majoittaa 30 henkilöä. Piha sai pensaita ja kukkia, esimerkiksi 1200 sipulikukkien mukulaa on istutettu. ”Vahinko, että jänis järsi kaikki omenapuut”, Harinen harmitteli.
Saunoissakin on valinnan varaa: puulämmitteinen rantasauna, sähkösauna ja infrapunasauna. Ryhmille järjestyy tilauksesta ateria- ja kahvipalveluja, ja pitopalvelu hoitaa juhlatilaisuuksia. Yhteistyökumppanit järjestävät tarvittaessa erilaisia aktiviteetteja.
Lintubongarit, melojat, kalastajat, kelkkailijat, Venäjälle matkustavat ja komennusmiehet ovat löytäneet paikan. ”Osa tulee joka vuosi uudelleen, tosi hyvää palautetta olemme saaneet.”
Ideoita ja suunnitelmia on tulevan varalle. Pöydällä on ainakin ohjekirja villivihannesten käytöstä ruokailussa. ”Toiveissa on saada tänne alan kurssi.”
”En ole päivääkään katunut, olen onnellinen täällä”, Harinen sanoi. ”Rakastan luontoa, Jänisjoki on ihana ja täällä ovat metsät, marjat ja sienet. En muuta ikinä pois Pohjois-Karjalasta.”
Yrittäjänä Harinen on toiminut 80-luvun alusta asti. Syntyisin hän on Kiteeltä, josta muutti jo nuorena Joensuuhun. Sieltä vei tie Helsinkiin ja sitten Savoon liki neljäksi vuosikymmeneksi.