Tähtihetkiä sienimetsässä

Alkeita oppimassa Värtsilän sienimetsässä 1980-luvulla. Kuva EJ

Sienisadon ilmaantumista odotellessa on sopiva aika tutustua Värtsilän sienihavaintoihin. Alue on luonnonharrastajalle tässäkin suhteessa mielenkiintoinen.

Kalervo Rinne. Kuva EJ

Värtsilässä aikoinaan vaikuttanut Kalervo Rinne tunnetaan sieniasiantuntijana. Hän on selvitellyt lajistoa 1970-luvun puolivälissä. Tämän jutun tiedot perustuvat Rinteen kirjoitukseen Värtsilä eilen ja tänään -teoksessa (1984).

Rinteen harvinaisin sienilöytö oli tuolloin Hiidenvaaralta löytynyt jyväsmaatähti. Se oli lajin ensimmäinen havainto Suomessa. Maatähdet ovat pallomaisia ja lohkeavat pinnasta tähtimäisiksi liuskoiksi.

Kultakehnäsientä kasvoi 1976 runsaasti Niiralan rautatien tuntumassa. Sitä oli tavattu maassamme 30 paikassa. Punakevätmaljakas on niinikään harvinaisempia sieniä. Sitä löytyi Räykynvaaran itärinteiltä. Paksusammaleisessa kuusikossa kasvavaa nokirouskua tavataan myös Värtsilässä.

Sienilajisto on runsas: rouskuja, haperoita, tatteja, vahakkaita, orakkaita, malikoita ja seitikkejä. Korva- ja huhtasieniä löytyy jonkin verran. Kauppasienistä esiintyvät runsaina haaparousku ja herkkutatti.

Osa sienistä on syötäviä, osa myrkyllisiä tai käyttökelvottomia. Poimijan on aina tunnistettava sienensä ja perehdyttävä niiden oikeaan käsittelyyn. Tässä auttavat asiaan perehtyneet tuttavat tai opaskirjat. Kurssejakin järjestetään.

Jos ei ole sienituntemuksestaan täysin varma, kannattaa varoa varsinkin seitikkejä. Ne on tällöin parempi jättää metsään. Maassamme on satoja seitikkilajeja, myrkyllisimpinä suippumyrkky- ja kangasmyrkkyseitikit. Niitä löytyy Värtsilästäkin. Valkokärpässieniä tavataan myös.

Kuluvan syksyn sienisato on vielä arvoitus, mutta kuivuuden veikataan vaikuttaneen. Se ainakin myöhästyttää sienien nousemista. Suppilovahvero on luontaisestikin myöhäsyksyn laji, jota Värtsilästä löytyy. Se on pienikokoinen, hyvä ruokasieni, joskin vaikeasti maastosta erottuva. Suppilovahvero kasvaa varttuneitten kuusikoitten sammalissa suurina ryppäinä. Sitä voi säilöä mm. kuivaamalla ilman ryöppäystä.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *