11 000 vuotta vanha jääkauden aikainen luola Tohmajärvellä. Museon aukioloajat.

Tohmajärven Kunnallistalon alla piilee salaisuus. Talo kätkee allensa 11000 vuotta vanhan jääkauden aikaisen maaperäluolan, joka lienee ainut maailmassa.

Pääset tutustumaan luolaan ja sen syntyyn luolamuseossa,

Talluksentie 1, 82600 Tohmajärvi

Museo avoinna vuonna 2026:

  • talvikautena kuukauden 1. ja 3. maanantai klo 15-19
  • lauantaina 21.11. klo 15-19
  • lauantaina 12.12. klo 15-19

Luolan näyttelytilaukset ryhmille: Anne-Maarit Hyttinen, anne.hyttinen@tohmajarvi.fi

Lippu: 5 euroa/hlö, lapset alle 16 v. ilmaiseksi. Aukioloaikojen ulkopuolella opastusmaksu 20 €.

Samalla voit tutustua Tohmajärven historiaan 11000 vuotta sitten tähän päivään -näyttelyssä!

Kunnallistalon uusi elämä -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader-ryhmältä Keski-Karjalan Jetina ry.

Lähde: Tohmajärven kunnan verkkosivusto.


Lue lisää aiheesta YLE:n juttu: Talo suojasi 11 000 vuotta vanhaa luolaa, nyt luola suojelee taloa – Tohma­järven harvinaisuus säilyi sattumalta.
Julkaistu 6.10.2026 https://yle.fi/a/74-20249827?fbclid=IwY2xjawUzOWBleHRuA2FlbQIxMQBwZG9mBWJyaWQRMGNNNlN6T2VGUzZrdVFSV2tzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeIhryh-eCCQOd6fnW5S2BPRo179jSU28drLFkpo_0S4t-m55Uv_ocN_o5qi8_aem_Pb9BOGv-T-_0W2n6UiUHKg

Artikkelikuva YLE artikkelista Pauliina Tolvanen / Yle.

Jutun Värtsiin laittoi Eira V.

3 ajatusta aiheesta “11 000 vuotta vanha jääkauden aikainen luola Tohmajärvellä. Museon aukioloajat.”

  1. Tämän talon aiempi historia kiinnostaa!
    Jutussa kerrottiin, että talo on siiretty Kaurilasta Kemieen.

    Oliko talo suojeluskuntatalona Kaurilassa?
    Missä kohtaa Kaurilaa se sijaitsi?
    Koska ja kenen toimesta talo Kaurilaan rakennettiin?
    Onko talon Kaurilan vaiheista missään tallennettua historiaa?

  2. Eira Varonen

    https://vartsi.net/vanha-lehtijuttu-vuodelta-1999-talon-alla-kookas-luola/

    Ei ole tässä jutussa infoa mistä talo on siirretty, mutta aiheeseen liittyvä juttu tässä lukijoille linkkinä.

    Kaurilan seuratalo (1919)
    → Myytiin taloudellisten vaikeuksien vuoksi
    → Hirsikehikko purettiin ja siirrettiin Kemien mäelle (1926)
    → Rakennus toimi suojeluskuntatalona
    → Lahjoitettiin kunnalle 1944
    → Käytössä kunnantalona, kirjastona, kouluna

  3. Lisätietoja
  4. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadAttachmentQuestionAnswerFile?FileId=8e46f728-c79a-4307-9840-afb900b90dd4

  5. Tohmajärven Kunnallistalon arvoja
    Rakennuksen pitkä ja monipuolinen historia on arvotettu
    Tohmajärven kunnallistalo esitetään Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1-vaiheessa (13.6.2022)
    merkinnällä ma/km eli osana maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
    Inventoinnissa todetaan, että rakennuksen siemenenä toimi 1919 rakennettu Kaurilan kylän
    seuratalo. Taloudellisten vaikeuksien takia rakennus myytiin ja sen keskeinen hirsikehikko
    siirrettiin nykyiselle paikalleen Kemien mäelle 1926. Uusi rakennus toimi aluksi seuratalona.
    1930-luvulla sinne muutti suojeluskunta, jonka toimesta taloa laajennettiin ja kohotettiin
    toisella kerroksella. Kun suojeluskuntatoiminta sodan jälkeen lakkautettiin, lahjoitti
    suojeluskunta rakennuksen Tohmajärven kunnalle, joka käytti sitä kunnantalona vi
    rastoineen, kirjastona ja väliaikaisena kouluna. Seurojentalon juhlasali, myöhemmin
    elokuvateatteri, mukautui myös valtuustosaliksi. Uuden kunnantalon valmistuttua vuonna
    1967 rakennus joutui liike- ja toimistokäyttöön. Rakennuksen klassismin hengestä
    muistuttavat Kauppakadunpuoleisen pääjulkisivun symmetria, sittemmin purettua ja
    suljettua pääsisäänkäyntiä kehystäneet pilasterit ja päätykolmioaihe ja keskelle kattoa
    asemoitu torniaihe lipputankoineen.
    Rakennuksen arvottamisessa todetaan, että kohteella on monipuolisen historiansa myötä runsaasti
    historiallista todistusvoimaa ja kerroksellisuutta. Rakennuksella on vahva sija kunnan identiteetissä. Se
    sijaitsee keskeisellä paikalla kunnan keskustassa omaten myös symboliarvoa. Kohteesta on laadittu
    kaavatyössä kohdekortti (https://pohjois-karjala.fi/vaihekaava1/kohdekortit_tohmajarvi/)
    Maaperäluola – harvinaisuus
    Muinaistieteellinen toimikunta raportoi, että vuonna 1936 on Tohmajärven seuraintalon alta löydetty luola.
    Hienojakoiseen, erittäin tiiviiseen moreenimaahan on sinne jääkaudella hautautuneen jäälohkareen
    sulettua pois jäänyt noin kahdeksan metriä pitkä, kolme metriä leveä ja joistakin senteistä aina kolmen
    metrin korkeuteen yltävä onkalo. Mannerjää suli alueelta noin 11 000 vuotta sitten. Aikaisemmin
    todennäköisesti hyvin ahdasta luolan suuta on avarrettu löytämisen jälkeen. Muinaistieteellinen toimikunta
    toteutti luolaan arkeologisen tutkimuksen. Siinä todetaan, että kulttuurimaata tai -kerroksia ei löytynyt,
    mutta luolan suuaukon lähellä on sijainnut kehäkivistä koostunut liesi, josta todisteina havaittiin tuhkaa ja
    hiiltä. Luolaa on todennäköisesti käytetty tilapäisenä oleskelu- tai pakopaikkana kriisiaikoina.
    Kunnallistalon alle sijoittuva luola on erittäin harvinainen. Euroopasta on löydetty yhteensä kymmenen
    maaperäluolaa: Ruotsista on löydetty kaksi ja Venäjältä yksi luola sekä loput Suomesta. Tyypillisesti
    maaperäluolat romahtavat nopeasti löytämisen jälkeen. Tätä voi kiihdyttää löydetyn luolan suuaukon
    suurentaminen, jolloin luolan suojaiset olosuhteet häviävät.
    Suomessa aiemmin löydetyistä seitsemästä maaperäluolasta kaikki ovat jo romahtaneet. Tohmajärven luola
    on tällä hetkellä ainut tunnettu jääkausiajalta asti säilynyt suuri maaperäluola, sillä lämpimänä pidetty
    Kunnallistalon rakennus on suojannut sitä lämpötila- ja kosteusvaihteluilta. Lisäksi luolan suulle,
    kunnallistalon kellariin, on asennettu heti löytämisen jälkeen betonivalulattia ja luolan suuta peittämään
    hulevesikaivon kansi, joka lisää luolan suojaa.
    Luolaa tutkittiin 15.11.2022 yhteistyössä maakuntaliiton ympäristöasiantuntija Jukka Nykäsen ja Itä
    Suomen yliopiston luonnonmaantieteen professori Alfred Colpaertin kanssa. Tutkimusryhmän
    asiantuntijajäsenenä oli emeritusgeologi Aimo Kejonen, joka on tutkinut työssään GTK:lla luolia ja ollut
    eläkkeelle jäätyään mukana kirjoittamassa mm. Suomen luolat -tietokirjaa.
    Kunnallistalon luola dokumentoitiin ja seinämästä otettiin seulottavaksi maaperänäyte. Maatutkan avulla
    tutkittiin, jatkuuko onkalo talon ulkopuolella. Viitteitä siihen ei havaittu. Lisätietoa luolatutkimuksesta on
    luettavissa YLE:n sivuilta: Kunnallistalon alta löytynyt maaluola paljastui 11 000 vuotta vanhaksi Pohjois
    Karjalassa | Yle Uutiset
    Luolaan laskeudutaan tikkailla. Alkuperäiset puiset tikapuut ovat lahonneet ja poistettu.
    Kuva moreenimaahan jääkauden jälkeen muodostuneesta luolasta pituussuuntaan. Luola suuntautuu 1930
    rakennetun Kunnallistalon laajennusosan kellarikerroksesta kohti talon suojaisia sisäosia.
    Lisätietoja: Jukka Nykänen, jukka.nykanen@pohjois-karjala.fi

  6. Pohtimista

    On kyllä kaksi piippuinen asia tuo luola. Jokainen soraharju, kalio, maan päällinen ja maan alainen muodostelma on syntynyt jääkauden toimesta.
    Ei siis kyseinen luola ole mikään ihme, yksi monista muodostelmista jääkauden jättämiltä jäljiltä.
    Kyllähän luola varmaan ihmisiä kautta maan kiinnostaa nyt kun ylekin siitä uutisoi mutta pelkään että ihmiset pettyvät kyllä kun näkevät luolan suulta sammaloitunutta ja vanhan viemäriputken kautta valunutta viemärijätettä sekä soraa ja kiveä.
    Suunniltelmissa Kunnalla on ravintola toimintaa Kunnallistalolle, se on ikävä kilpailu nykyisten ruokala ja kahvila yrittäjien kannalta, vaikkakin on kunnan puolelta annettu ymmärtää ettei kilpailusta ole kyse, mutta sitä se tulee ikävä kyllä olemaan.
    Kumpi sitten olisi ollut järkevämpää, purkaa koko talo vai säilyttää? Kyllä viellä ”markka” pyörähtää taskusta toiseen ennen kuin talon lopullinen kunnostus on tehty.
    Onkohan jo tehdyissä remonteissa huomioitu kilpailutus ja tuleeko kilpailutusta tulevissa remonteissa, vaikkakin on hyvä että paikallinen yrittäjä on sitä alusta alkaen saanut remontoida, varmaan asiallisen kilpailutuksen kautta?
    Luola on ja ei nähtävyys ja kiinnostava, kun on sen kerran nähnyt niin eipä toista kertaa kiiinnosta enää nähdä.
    Näyttelyt mitkä luolan yhteydessä ovat on nähty ja ollut näytteillä jo vuosia, Rädystä tosin vähemmän, ei ne enää juurikaan jaksa kiinnosta kansaa, että tulisivat niiden takia viellä uudestaan.
    Joten, onko luola ja ympärille sijoitettavat rahat ylipäätään kunnan talouden kannalta hyvä vai huono juttu?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top