Tekijä: Verkkolehden lukija

Pääsiäisiloa

Hyvää pääsiäistä kaikille Värtsin lukijoille ja tekijöille lähellä ja kaukana. Oheisen kortin sain 50 vuotta sitten eräältä kotikylän tytöltä, joka oli silloin opiskelemassa Kylänlahden kristillisessä kansanopistossa. Pääsiäinen oli vuonna 1961 hieman aikaisemmin kuin tänä vuonna. Maaliskuun viimeinen päivä oli pitkäperjantai.…

Katsinveistoa

Jo ihan pikkunassikkana joutui ainakin enimmät leikkikalut rakentelemaan itse. Jälkeenpäin ajatellen se kiistatta oli rakentavaa. Eihän ne mitään värikkäitä, hiottuja tai virtaviivaisia olleet, mutta tarkoituksensa ajoivat hyvin ja hyvä mielikuvitus täydensi loput. Lähinnä ovat jääneet mieleeni sen hetkisen unelma-ammatin tarvekalut,…

Nuoruutta Värtsilässä

Nuoruus Värtsilässä (ikävuodet 13-18) poikkesi varmaankin paljon samanikäisten paikallisten nuorten elämästä. Asuin Kaurilassa, kävin oppikoulua Joensuussa. Koulukortteerit vaihtuivat syksyn keväin. Koulutyö ei erikoisemmin kiinnostanut, vapaa-aika ja kesätyöt kylläkin. Keväällä 1942 uittotyö Kutsun Kangasjoella, maataloustyö ukkini maatilalla Kakussa, ja ”topparoikkaa” rautatietä…

Osumatarkkuutta

Pienille pojille sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Joitakin kolttosia tehtiin tarkoituksella, mutta kyllä tahattomiakin vahinkoja sattui. Kaustajärven koulun ja rajavartioston välille, tien varteen, oli jäänyt purkamatta puhelinlinja. Se oli käyttämätön jäänne ajalta, jolloin vartioasema oli sijainnut koululla. Eräänä syksyisenä päivänä kisasimme…

Pääsiäisenä palkoille

Virpoja saattoi saada palkaksi vehnäkakkaran eli pullan, jonka huolehtiva emäntä oli paistanut jo lauantaina siltä varalta, että virpojia sattuu tulemaan. Jotkut virpojat osasivat varautua siihen, että virpopalkka maksettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä. Sanottiin ”Tule piässiissä palakoilles.” Entisissä rajapitäjissä, esim. Suojärvellä…

Onnittelut

Paljon onnea Mirja! Tuskinpa kuvassa olevat entiset tai nykyiset Värtsilän kirkkokuorolaiset panevat pahakseen, jos onnittelen Sinua koko kuoron nimissä. Kuvassa olemme matkalla jossain Ruotsissa tai Norjassa. Siellä taidat olla Sinä niin kuin minäkin – ja vieläpä ihan vieretysten. Alpoaatos

Virboi varboi

Kaikki kellot on jo siirretty kesäaikaan. Biologinen kello ei tahdo siirtyä samassa tahdissa. Kirkonkellot kumahtivat soimaan samalla, kun painoin kotimme ulko-oven kiinni. Läheiseen Pielisensuun kirkkoon on askelmittarin mukaan vain reilut 400 askelta. Viikonloppuisin aamulenkille lähtiessä tai sieltä palatessa kirkonkellojen kumahtelu…

Männyttä aikoo

Palailin koulusta kävellen kevättalvella vahvojen lumien vielä vallitessa. Aurinko tosin oli jo korkealla, lämmitti mukavasti. Tiellä oli joitakin sulapaikkoja. Matkantekoon eivät sukset enää käyneet, mutta ei vielä pyörälläkään päässyt. Siinä Sääperintien vasemmalla laidalla kasvoi houkuttelevan näköisiä nuoria mäntyjä, sellaisia neljän-viiden…

Pesä odottaa

Olen järvellä hiihdellessäni useinkin kulkenut erään joutsenen pesän läheltä. Kävin eräänä päivänä toteamassa, että pesässä on vielä lunta eikä isäntäväki ole vielä pesällään käynyt. Asiaan kai kuuluu, että jokakeväiset kosintamenot suoritetaan ensin kauempana ja vasta sitten tullaan pesälle. Toivottavasti kosinta…

Katseita Karjalaan

Sunnuntaina oli Joensuun Pakkahuoneella tapahtuma nimeltään Katseita Karjalaan – Kuundele kieldy! Värtsin lukijoita ajatellen nappasin mukaani monisteen, jossa on oheinen kuva. Monisteessa on karjalankielinen runo, jonka on kirjoittanut Olga Misina. Kevät Kevättä lämmiä vuotammo myö / Tunduu: jo lähenöy, valgenou…

Lähetysväellä myyjäiset

Värtsilän lähetysväki järjestää pääsiäismyyjäiset kirkolla palmusunnuntaina. Tarjolla on karjalanpiirakoita ja muita pääsiäisleivonnaisia. Lisäksi on arpajaiset ja kahvitarjoilu. Aloitetaan kello 12. Tuliaisina otetaan vastaan arpavoittoja tai muuta myytävää. Kuvaksi oheen ehdotetaan sitä toimittajan pualikanpyörityskuvaa joulunalustalkoista. Värtsilän lähetysväki

Vaalien alla

Eräs lukijamme lähetti julkaistavaksi vaalirunon, jonka on kirjoittanut Esko Tiainen (1926-1981), Värtsilän Kylänpään poika. Kenen uurnalle vaaleissa viivasi vienet?/ Kenen aivoja silloin sä käytät?/ Yksinkertainen ihminen varmasti lienet,/ jos toisten vain toiveita täytät./ Sitten haukut, kun kaikki on pielessä,/ sillä…

Patsolan pöllit

Siihenhän niitä oli talven mittaan ilmestynyt jonkunmoiset pinot Patsolan seurantalon taakse Karvisen metsän kulmaukseen, siihen jossa Selkäkylään johtava tie haarautuu Pykälävaaraan menevästä. Puutavara oli varmaan nuorehkoa harvennusmäntyä, ehkä tukkirunkoisten latvuksia. Pöllejä kaikki, vai liekö oikeampi termi propseja. Kevättä kohti mentiin…

Kevätpyhä

Aamuvarhaisella reppuun työnnän eväspalaa kaksi, talsin kohti niemen päätä, uhmaan säätä, jäätä. Puronsuussa sulassa sorsat uivat. Lokkiparvi kirkuu rannan kynnöksellä. Astun kohti jäätä. Sataa tihkuvettä. Kairaan jäätä. Reppuani tongin, istun, ongin. Manaan säätä. Kairaan jäätä. Istun ongin. Särjen saan ja…

Rautaristi

Pellon pientareelta, osa 6 Tässä aamun pähkinä: mikä oli kaikkien aikojen synkin laulu suomalaisten mielestä vuonna 2006? Helsingin Sanomien lukijoiden äänestyksen perusteella se on kaustislainen kansansävelmä Peltoniemen Hintriikin (Hintriikan) surumarssi. Päästäkseni tämän kertaisen jutunaiheeni tunnelmaan taustalla soi edellä mainittu melodia,…

Luonto heräilee

Heissan! Kevät se tulee tännekin Metsä-Suomeen, tämä viikko on ollut edistyksen aikaa. Aukeammilta paikoilta lumi on hupsahtanut puoleen. Mustarastaat tulivat viime viikonvaihteessa. Peipot (eka havainto) saapuivat tiistaina 5.4. noin kello 14 aikaan. Joutsenet tekivät tiedustelukierroksen Luutalahden yläpuolella. Tuo viides päivä…

Kortteerin katsastus

Meitä oli kolme pikkukylän poikaa. Tuohon aikaan moni kävi kansakoulun kokonaan ennenkuin siirtyi työelämään tai lähti opiskelemaan muualle. 1950-luvulla kansakoulun viimeistä vuotta sanottiin jatkokouluksi. Syyskaudella kävimme jatkokoulua Uudenkylän koululla Värtsilässä, jossa Teuvo Vatanen opetti meille puutöitä ja tilanhoitaja Haaspuro perehdytti…

Römppäkelit

Maanantaina oli mahdoton römppäkeli. Kaikki säähän sopivat jalkineet olivat jääneet syksyllä mökille, joten ei auttanut muu kuin rapakoita kierrellen lähteä ostamaan uusia Join kaupungista. Vesilätäköitä väistellessäni tuli mieleen säärohveetta Römpän Ukko, tuo Karin mainio piirroshahmo Hesarissa. Muistan 1980-luvulta piirroksen, jossa…

Koiran panta

Meillä oli 1950-luvun alkupuolella Suomen pystykorva, maailman paras kaveri ja uskollinen ystävä ainakin kodin pikkupojille. Punaruskea karvoitus ja vaaleampaa alapinnoissa. Uros se oli, nimeltään Peni. Koira oli usein kanssamme ulkosalla irrallaan, yöt sisällä ja yksin ollessaan kytkettynä ulkona. Noihin aikoihin…

Naltion tulet

Erkki Jormanainen tulisteli kirjoituksessaan taannoin. Samanmoisia tervastulituntemuksia koin ammoisina aikoina keväisellä karhujahdilla Lapissa. Jahti kävi Jauru- ja Nuorttijokien välisessä kairassa Naltiotunturin helmoilla lähellä Korvatunturin murustaa. Keli loppui ja puiset metsäsukset Lampiset alkoivat tökkiä, joten oli sytytettävä ontto kelo kiehisillä tuleen…

Kunnan kumpparit

Tämä on tositarina 12-vuotiaan pojan kumikengistä. Oli vuosi 1954, syyskuun loppu. Tennareissa ei tahtonut enää pärjätä. Äidin kanssa tutkailimme vanhoja kumikenkiäni: olivat tosi huonokuntoiset, olin kasvanut niistä ulos. Äidillä ei ollut rahaa uusien hankintaan. Joku oli kertonut, että kunnasta voisi…

Kuin kissa ja koira

Pellon pientareelta, osa 5 Saduissa sammakko saattaa suudellessa muuttua prinssiksi, mutta kuinka ”prinsessasta” tuli tavallinen navettakissa? Kerrostalossa asuessani sain lahjaksi tyttökissan pennun. Se oli oppinut niin hienoille tavoille, ettei sille kelvannut muu ruoka kuin sydän ja erikoiskerma. Kissanpito kerrostalossa osoittautui…

Käenpesä

Aurinko paistoi ja linnut lauloivat, kuten Värtsilän lapsuuskesinä 1950-luvulla yleensäkin. Käyskentelin yksinäni Sääperillä tienvarsimetsässä, muutama sata metriä ennen Kunnasta. Kohdalle tuli hevonen, jonka kärryillä jauhosäkin päällä ajeli Manu-isäntä kotiansa kohti. – Mitäs se poika metsästä etsii? – Räksän pesiä katselen.…

Sambanäytös

Värtsilässä on opiskeltu salaisesti sambaa jo vuosien ajan. Nyt sambakoulu on päättänyt tulla julkisuuteen. Tänään se antaa näytöksen Jänisjoen sillalla kello 12 kylätalon ensimmäisen päivän kunniaksi. Sambaajat on kiinnitetty pääesiintyjiksi ensi kesän Värtsiläpäiville. Mukaan mahtuu vielä, mutta parasta pitää kiirusta.…

Muhkea Kakku

Lähetin 29.1.2011 toimitukseenne kuvan Kakun pyhäkoululaisista 40 -luvulta. Kakkulainen Kalle Lillunen Joensuusta tunnisti kuvasta opettajamme Kati (Kaarina) Niirasen Lamperilasta, ”kylän sydämestä”. Samaten hän vanhasta muistista paikansi talollisia kartalle ja lähetti oheisen panoraaman Kakunvaaran taloista, otettuna Lamperilan/Niirasen tilan paikkeilta länteen päin.…

Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan…

Ruutipyssy

Olette varmaan kuulleet henkilöstä, joka auton avaimen löydettyään totesi, että ei puutu enää kuin auto. Minulle kävi pojankoltiaisena vähän samaan tapaan. Löysin käyttämättömän pienoiskiväärin panoksen. Sellaisen 22 -kaliiberisen, täyspitkän. Ei tarvita enää kuin ase, niin kovapanosammunnan voi suorittaa. Suunnitelmat olivat…

Arkista aherrusta

Pellon pientareelta, osa 4. Siinä niitä on – satavuotisten kuusten katveessa – rivi ruostuneita maatalouskoneita. On niittokone, jousiäes ja hankmo. Vältti ja kokka-aatra koristavat sukulaisten kesämökkipalstoja ja puimakone on lahonnut pusikoituneen viljelyssuon reunaan. Vältti ja hankmo on valmistettu ajallaan Wärtsilä…

Wanhanajan wallesmanni

Vanhimmat värtsiläläiset muistavat varmasti nimismies Weli Ruuthin ja monet nuoremmatkin ovat todennäköisesti kuulleet hänestä joitakin pitäjällä liikkuneita tarinoita. Hän oli pitkäaikainen Värtsilän ja Tohmajärven vallesmanni. Itselläni oli tilaisuus alle kolmekymppisenä tutustua häneen ja tehdä hänen kanssaan jopa yhteistyötä noin kolmen…