Kategoria: Lukijoilta

Pääsiäispostia

Suomessa on lähetetty pääsiäiskortteja noin sataviisikymmentä vuotta. Kuvan kortti on 51-vuotias. Kortti on leimattu Hyrylässä 11.4.1960. Vastaanottaja on syntyisin värtsiläläinen, Onttolassa asepalvelustaan suorittanut jääkäri. Tarkempi osoite oli 4/P-KR, Onttola. Hyrylä tuo mieleen ”Hyrylän hävittäjät”. Hyrylässä oli suuret soranottoalueet, joista ajettiin…

Share

Kesää kohti

Iloiset pääsiäisterveiset täältä Luutalahdesta. Kevät on harpannut pitkillä askelilla kesää kohti. Niin sanottu kelirikkoaika on myös kalastuksen kannalta. Täytyy vaan viskata katiska puronsuuhun, kun jäät alkavat periksi antaa. terv. Hilve ja Kalle + karvakorvat

Share

Pääsiäisiloa

Hyvää pääsiäistä kaikille Värtsin lukijoille ja tekijöille lähellä ja kaukana. Oheisen kortin sain 50 vuotta sitten eräältä kotikylän tytöltä, joka oli silloin opiskelemassa Kylänlahden kristillisessä kansanopistossa. Pääsiäinen oli vuonna 1961 hieman aikaisemmin kuin tänä vuonna. Maaliskuun viimeinen päivä oli pitkäperjantai.…

Share

Katsinveistoa

Jo ihan pikkunassikkana joutui ainakin enimmät leikkikalut rakentelemaan itse. Jälkeenpäin ajatellen se kiistatta oli rakentavaa. Eihän ne mitään värikkäitä, hiottuja tai virtaviivaisia olleet, mutta tarkoituksensa ajoivat hyvin ja hyvä mielikuvitus täydensi loput. Lähinnä ovat jääneet mieleeni sen hetkisen unelma-ammatin tarvekalut,…

Share

Nuoruutta Värtsilässä

Nuoruus Värtsilässä (ikävuodet 13-18) poikkesi varmaankin paljon samanikäisten paikallisten nuorten elämästä. Asuin Kaurilassa, kävin oppikoulua Joensuussa. Koulukortteerit vaihtuivat syksyn keväin. Koulutyö ei erikoisemmin kiinnostanut, vapaa-aika ja kesätyöt kylläkin. Keväällä 1942 uittotyö Kutsun Kangasjoella, maataloustyö ukkini maatilalla Kakussa, ja ”topparoikkaa” rautatietä…

Share

Osumatarkkuutta

Pienille pojille sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Joitakin kolttosia tehtiin tarkoituksella, mutta kyllä tahattomiakin vahinkoja sattui. Kaustajärven koulun ja rajavartioston välille, tien varteen, oli jäänyt purkamatta puhelinlinja. Se oli käyttämätön jäänne ajalta, jolloin vartioasema oli sijainnut koululla. Eräänä syksyisenä päivänä kisasimme…

Share

Pääsiäisenä palkoille

Virpoja saattoi saada palkaksi vehnäkakkaran eli pullan, jonka huolehtiva emäntä oli paistanut jo lauantaina siltä varalta, että virpojia sattuu tulemaan. Jotkut virpojat osasivat varautua siihen, että virpopalkka maksettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä. Sanottiin ”Tule piässiissä palakoilles.” Entisissä rajapitäjissä, esim. Suojärvellä…

Share

Onnittelut

Paljon onnea Mirja! Tuskinpa kuvassa olevat entiset tai nykyiset Värtsilän kirkkokuorolaiset panevat pahakseen, jos onnittelen Sinua koko kuoron nimissä. Kuvassa olemme matkalla jossain Ruotsissa tai Norjassa. Siellä taidat olla Sinä niin kuin minäkin – ja vieläpä ihan vieretysten. Alpoaatos

Share

Pellavaista

Monenmoista rituaalia tarvittiin ennen vanhaan pellavaa kylvettäessä. Kylvön suorittivat miehet valkoinen pellavapaita päällä. Puhella ei saanut. Naiset tulivat taaempana juhla-asuissaan. Puhekielto koski heitäkin. Saattueella muka estettiin pellavan lakoaminen. Pellava kylvettiin niin tiuhaan, että lude pääsi harppaamaan siemeneltä toiselle, eivätkä varpaat…

Share

Virboi varboi

Kaikki kellot on jo siirretty kesäaikaan. Biologinen kello ei tahdo siirtyä samassa tahdissa. Kirkonkellot kumahtivat soimaan samalla, kun painoin kotimme ulko-oven kiinni. Läheiseen Pielisensuun kirkkoon on askelmittarin mukaan vain reilut 400 askelta. Viikonloppuisin aamulenkille lähtiessä tai sieltä palatessa kirkonkellojen kumahtelu…

Share

Männyttä aikoo

Palailin koulusta kävellen kevättalvella vahvojen lumien vielä vallitessa. Aurinko tosin oli jo korkealla, lämmitti mukavasti. Tiellä oli joitakin sulapaikkoja. Matkantekoon eivät sukset enää käyneet, mutta ei vielä pyörälläkään päässyt. Siinä Sääperintien vasemmalla laidalla kasvoi houkuttelevan näköisiä nuoria mäntyjä, sellaisia neljän-viiden…

Share

Katseita Karjalaan

Sunnuntaina oli Joensuun Pakkahuoneella tapahtuma nimeltään Katseita Karjalaan – Kuundele kieldy! Värtsin lukijoita ajatellen nappasin mukaani monisteen, jossa on oheinen kuva. Monisteessa on karjalankielinen runo, jonka on kirjoittanut Olga Misina. Kevät Kevättä lämmiä vuotammo myö / Tunduu: jo lähenöy, valgenou…

Share

Patsolan pöllit

Siihenhän niitä oli talven mittaan ilmestynyt jonkunmoiset pinot Patsolan seurantalon taakse Karvisen metsän kulmaukseen, siihen jossa Selkäkylään johtava tie haarautuu Pykälävaaraan menevästä. Puutavara oli varmaan nuorehkoa harvennusmäntyä, ehkä tukkirunkoisten latvuksia. Pöllejä kaikki, vai liekö oikeampi termi propseja. Kevättä kohti mentiin…

Share

Luonto heräilee

Heissan! Kevät se tulee tännekin Metsä-Suomeen, tämä viikko on ollut edistyksen aikaa. Aukeammilta paikoilta lumi on hupsahtanut puoleen. Mustarastaat tulivat viime viikonvaihteessa. Peipot (eka havainto) saapuivat tiistaina 5.4. noin kello 14 aikaan. Joutsenet tekivät tiedustelukierroksen Luutalahden yläpuolella. Tuo viides päivä…

Share

Kortteerin katsastus

Meitä oli kolme pikkukylän poikaa. Tuohon aikaan moni kävi kansakoulun kokonaan ennenkuin siirtyi työelämään tai lähti opiskelemaan muualle. 1950-luvulla kansakoulun viimeistä vuotta sanottiin jatkokouluksi. Syyskaudella kävimme jatkokoulua Uudenkylän koululla Värtsilässä, jossa Teuvo Vatanen opetti meille puutöitä ja tilanhoitaja Haaspuro perehdytti…

Share

Römppäkelit

Maanantaina oli mahdoton römppäkeli. Kaikki säähän sopivat jalkineet olivat jääneet syksyllä mökille, joten ei auttanut muu kuin rapakoita kierrellen lähteä ostamaan uusia Join kaupungista. Vesilätäköitä väistellessäni tuli mieleen säärohveetta Römpän Ukko, tuo Karin mainio piirroshahmo Hesarissa. Muistan 1980-luvulta piirroksen, jossa…

Share

Koiran panta

Meillä oli 1950-luvun alkupuolella Suomen pystykorva, maailman paras kaveri ja uskollinen ystävä ainakin kodin pikkupojille. Punaruskea karvoitus ja vaaleampaa alapinnoissa. Uros se oli, nimeltään Peni. Koira oli usein kanssamme ulkosalla irrallaan, yöt sisällä ja yksin ollessaan kytkettynä ulkona. Noihin aikoihin…

Share

Naltion tulet

Erkki Jormanainen tulisteli kirjoituksessaan taannoin. Samanmoisia tervastulituntemuksia koin ammoisina aikoina keväisellä karhujahdilla Lapissa. Jahti kävi Jauru- ja Nuorttijokien välisessä kairassa Naltiotunturin helmoilla lähellä Korvatunturin murustaa. Keli loppui ja puiset metsäsukset Lampiset alkoivat tökkiä, joten oli sytytettävä ontto kelo kiehisillä tuleen…

Share

Kunnan kumpparit

Tämä on tositarina 12-vuotiaan pojan kumikengistä. Oli vuosi 1954, syyskuun loppu. Tennareissa ei tahtonut enää pärjätä. Äidin kanssa tutkailimme vanhoja kumikenkiäni: olivat tosi huonokuntoiset, olin kasvanut niistä ulos. Äidillä ei ollut rahaa uusien hankintaan. Joku oli kertonut, että kunnasta voisi…

Share

Käenpesä

Aurinko paistoi ja linnut lauloivat, kuten Värtsilän lapsuuskesinä 1950-luvulla yleensäkin. Käyskentelin yksinäni Sääperillä tienvarsimetsässä, muutama sata metriä ennen Kunnasta. Kohdalle tuli hevonen, jonka kärryillä jauhosäkin päällä ajeli Manu-isäntä kotiansa kohti. – Mitäs se poika metsästä etsii? – Räksän pesiä katselen.…

Share

Sambanäytös

Värtsilässä on opiskeltu salaisesti sambaa jo vuosien ajan. Nyt sambakoulu on päättänyt tulla julkisuuteen. Tänään se antaa näytöksen Jänisjoen sillalla kello 12 kylätalon ensimmäisen päivän kunniaksi. Sambaajat on kiinnitetty pääesiintyjiksi ensi kesän Värtsiläpäiville. Mukaan mahtuu vielä, mutta parasta pitää kiirusta.…

Share

Muhkea Kakku

Lähetin 29.1.2011 toimitukseenne kuvan Kakun pyhäkoululaisista 40 -luvulta. Kakkulainen Kalle Lillunen Joensuusta tunnisti kuvasta opettajamme Kati (Kaarina) Niirasen Lamperilasta, ”kylän sydämestä”. Samaten hän vanhasta muistista paikansi talollisia kartalle ja lähetti oheisen panoraaman Kakunvaaran taloista, otettuna Lamperilan/Niirasen tilan paikkeilta länteen päin.…

Share

Etsintäkuulutus

Kylätaloa esittelevän jutun kuvissa näkyy, kuinka paljon talossa on hyvää seinäpintaa erilaisiin esittelyihin. Esillä ovat olleet mm. Värtsilän Teräksen palkintokokoelma ja eri yhdistysten muisto- ja palkintoesineet. Minua ovat kiinnostaneet erikoisesti Teräksen palkinnot. Tiedän nyt niiden historian Peijonniemen koulun lakkauttamiseen saakka,…

Share

Maalaispoika metropolissa

Monet värtsiläiset ovat viime vuosina suunnanneet lomamatkansa Kanarian sijaan Thaimaan lämpöön. Phuket on yksi suosituimmista talvikohteista. Asustelin vuodet 2005-2007 Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa. Asuinpaikkani vaihtui kerralla äärilaidasta toiseen – Sääperin rauhaisalta rannalta keskelle miljoonakaupungin vilinää. Asunto sijaitsi vilkkaan kadun sivukujalla, 25-kerroksisen…

Share

Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan…

Share

Ruutipyssy

Olette varmaan kuulleet henkilöstä, joka auton avaimen löydettyään totesi, että ei puutu enää kuin auto. Minulle kävi pojankoltiaisena vähän samaan tapaan. Löysin käyttämättömän pienoiskiväärin panoksen. Sellaisen 22 -kaliiberisen, täyspitkän. Ei tarvita enää kuin ase, niin kovapanosammunnan voi suorittaa. Suunnitelmat olivat…

Share

Kalajuttuja

Olen onnellinen siitä, että sain lapsuudessa viettää aikaa soutumiehenä ukilleni niin Jänisjoella kuin Sääperilläkin. Joskus nämä retket olivat tosin koettelemuksia, ukki oli kovin vaativa eikä voimasanoja välillä säästelty kun en voimakkaassa virrassa aina saanut venettä paikallaan pysymään. Monet keväät sain…

Share

Lintulan pellava

Vanhimman poikani Petrin vanhin tytär Mesi sai ylioppilaslahjaksi pellavaliinan, johon liittyy tiettyjä muistoja. Lintulaan oli majoitettu talvisodan aikana hevoskomppania. Jatkosodan alettua pihapiiriin sijoitettiin autokomppania, jonka miehistö oli kotoisin Ilmajoelta. Komppania aikoi ottaa käyttöön talon vieressä olleen pellavapellon. Kustaava Karvonen, lempeä…

Share

Rotanhäntäviila

Varoitan heti alussa, ettei tämä tarina sovi heikkohermoisille. Tulin kuitenkin maininneeksi rotanhäntäviilan kommentoidessani Värtsin kertomusta Saparoveitsi, joten kerron oman lapsuudenkokemukseni. Vaikka kotieläimet olivat rakkaita, tuli joskus eteen sellainenkin päivä, että eläin oli lopetettava. Karjamme laidunsi metsälaitumella. Nuori hieho ei palannut…

Share