Sallisen veljekset

Reino ja Sakari Sallinen Poseeraavat autonsa lokasuojalla. Talotarpeet Kempsun lavalla. Eihän sitä mies monesti elämänsä aikana taloa rakenna, joten kannattaa siinä poseerata . Kuva: Helena Sallisen albumi

Reino ja Sakari Sallinen, tuttavallisemmin Reku ja Saku, perustivat perheet ja päättivät asettua asumaan Värtsilään. Koska he olivat automiehiä niin oli selvää, että koti piti olla ”tolppatien” varressa eikä missään ”syrjälässä”. Sopiva talon paikka löytyi juuri valmistuneen Ilomantsintien alkupäästä.

Elementtitaloista ei vielä tiedetty mitään, joten tukkikasa sahattiin, lankut ja laudat laitettiin kyytiin ja tuotiin tontille. Pintalaudat haettaisiin toisessa kuormassa.

Ei sitä monesti omaa taloa rakenneta, joten kannattaa sitä poseerata ja ottaa”talopaketista” kuvia muistoksi. Kuvassa oikealla Saku Sallinen vieressään vakioapumies Matti Piiroinen ja vasemmalla Sallisten isä Otto. Kuvan on napannut Reku

Kuva: Helena Sallisen albumi

Jos aiheeseen liittyvää jutuntynkää tulee mieleen, niin voi lähettää sähköpostilla verkkovartsi@gmail.com. Päivitetään tarvittaessa.
= Alpo

12 comments for “Sallisen veljekset

  1. Veljekset eivät vajailla kuormilla ajelleet😂

    Ehdin kulkea yhden vuoden Sakun kyydissä Tohmajärvelle kouluun.
    Oli hyvä kyyti.Pikavuoro.
    Kerran vaan mentiin metsään.Aika pitkälle.
    Kukaan ei satuttanut äkkipysäyksessä itseään
    pahasti.
    Mukavia muistoja.Tytöt istuivat auton etuosassa
    ja pojat perällä.
    Isoimmat jopa pitkällä takapenkillä.

  2. Muistan kun jonkun kuorma-autosta puhuttiin,että se on sota Kempsu.Ihmettelen tuota valkoista tähteä ovessa ,olihan se amerikkalaisten toisen maailmansodan tunnus autonovessa.Voisiko tämä auto olla U.S-armeijan ylijäämävaraston auto.Virallisesti Kempsu = G.M.C – TRUCK.

  3. Ei ole tarkempaa tietoa, mutta jäi mieleen näiden autojen maastovaihdekepit, ne kun olivat apumiehen puolella, muistaakseni vielä seinän vieressä. Joskus Sakun tai Rekun Kempsu oli kuulemma tullut vastaan niinkuin jotkut nykyautotkin; ilman ohjaajaa. Maastovaihteita kun piti käsitellä sieltä käsin. Joskus kuulin tarinoita siitä miten vaihteita voi käsitellä kun ei yllä painaa kytkintä. Taitolaji, sanoisin

  4. Eihän tuosta vaakakuvasta pääse edes näkemään kuorman korkeutta. Ei sen puoleen pituuttakaan.
    Kuorma on kyllä suuri, ja varmaan painava.

    Luulisi, että GMC olisi lausuttu suomalaisittain väännettynä Kemsu, mutta Kempsu se silti käytännössä oli. Lieneekö puhenimi ollut sama eri puolilla Suomea?

  5. Kempsupa hyvinnii! Miunki isällä, yhessä veljensä kanssa, oli ollut Kempsu joskus 40-luvun puolivälin paikkeilla. Siinä Kempsussa on kaiketikin ollut vain jonkinmoinen ”rättikoppi”. Tää tieto nyt on vain kuulopuhetta, kun omat muistikuvat eivät yllä ihan niin kauas historiassa. Tuo Sallisen Kempsuhan on ihan oikean auton näkönen..

  6. Mahtava on Kempsun kuorma. Mutta mitäs sanottaisiin tänä päivänä tuollaisen kuorman sidonnasta? Taitaisi ropista sakkoja.
    Muistan yhden hokeman Kempsulla ajosta. Se kun oli bensakoneella ja suursyömäri. ” Potkase vappaalle, potkase vappaalle” sanoi Sallisen Reku alamäessä Sakulle.

  7. Kenraalinkylässä oli 40-luvulla Välillä myös GMC eli Kempsu,oli usain remontissa huonon varaosa saannin takia? Oli myös kenttäsirkkeli,sahaili kylillä tukkeja talollisten tarpeisiin mm.Kaustankoulun vuoraus tarpeet.

  8. Seppoilmarille:Kyllä netistä löytyy kuvia sotakuorma-autoista,joissa on rättikatto.Tai oikeastaan aukon tilalla oli konekivääri.Suomen talvessa suatto varpaita kivistää.Sodan jälkeen yleensähän ei saanu autoja tai varaosia juuri ollenkaan.Sitten tuli itä-autot.Värtsilän kunnalla oli myös kuorma-auto.Joku varmasti muistaa merkin,mutta arvaisin Magirus?

  9. Matin maininta ”vapaalle potkaisemisesta” onkin mielenkiintoinen. Jos mietitään, että Kemsu on kiivennyt mäen päälle kaikki pyörät vetäen, niin alamäki siitä alkaa tai vähintään pien tasanne. Maastovaihteet ja tasauspyörästön lukot pitäisi saada sukkelaan pois päältä eikä kuljettajan kädet yllä niihin apumiehen puolella oleviin maastovaihekeppeihin. Huutoa ja voimasanoja siinä on varmaan käytetty tiedonvälitykseen.

    Katselin noita netin Kempsu-kuvia. Eräässä kuvassa on lähes yhtä korkea tukkikuorma kuin tässä Sallisten veljesten lautakuormassa. Siinä kuorma oli sidottu, mutta sidontapaikka on etummaisen pyörän takapuolella, eli kyllä Sallistenkin kuorma on saattanut olla sidottu, mutta ei vain yltänyt kuvaan

  10. Kyllä tuollainen kuoma on sidottu, ”Karhu” kettinki oli jo silloin käytössä. Nyt kettinkiä ei näy, onko kuva otettu lastauspaikalla ennen sitomista, tai sitten purkupaikalla, ja ehditty kettingit irroittaa ennen kuin huomattiin että pitää kuvata. Kuorma on kyllä Kempsulle iso ja painava, kaikesta päätellen siirto sujui hyvin, kun talokin oli tuosta kuormasta rakennettu.

  11. Miten ne poijat nuin pienillä kuormilla ajeloo? Oltihin vaimon kanssa kaksi viikkoa Meksikossa. Kyl maar moottoritien ylittäminen oli sielläpäin vaarallista. Molempiin suuntiin neljä väylää, eikä jalakankulkijoille liikennevaloja. Nopeasti ymmärsin mitä varten on taksit olemassa. Jalat olivat 11tunnin lennon jälkeen viikon aika tönköt. Rukoilin että tönkköys siirtyisi johonkin muuhun ruumiin osaan. Hyvää Pääsiäistä miehille että naisille sekä sukupuolineutraaleille. Eero

  12. Kelpaa sitä kuormaa katsella, ties kuinka monennen kerran.. Kyllä veljeksillä on Karhu-ketjut olleet ahkerassa käytössä. mutta kun katselee tuota lastia niin tuntuu siltä, ettei kukaan hullu lähde kokeilemaan kestääkö kuorma kasassa ja auto pystyssä, ei edes Sallisen veljekset, vaikka työhulluja olivatkin. Siinä se kuitenkin on ja talokin on tehty. Tarina ei kerro saatiinko kuorma perille vai ei. Kuva on saatettu ottaa jo heti lastauksen jälkeen -kaiken varalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *