Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa.
0697 Nils Ludvig Arppen patsas alkuperäisellä paikallaan Värtsilässä ennen sotia.
Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli kaikillae avoin tilaisuus, oli pyydetty Kiteeltä Sirpa Pakarinen kertomaan Arppen elämästä ja toimista ja kuinka lakia opiskelleesta nuoresta miehestä tuli useiden sahojen omistaja, rautatehtaan johtaja ja merkittävä kulttuuripersoona.
Sirpa Pakarinen kertoo N. L. Arppesta.
Sirpa Pakarisen kerronnassa tulivat esiin monet Arppen liiketoiminnan yksityiskohdat ja suhteet saman ajan toisiin Pohjois-Karjalan teollisuudessa toimineisiin henkilöihin samoin kuin syyt miksi Arppe siirtyi sahateollisuudesta rautateollisuuteen. Kerronnassa sivuttiin myös Arppen liiketoiminnan ulkopuolista elämää, henkilökuvaa, hänen mieltymyksiään ja perhesuhteita.
Elämänsä viimeiset vuodet Arppe asui Värtsilässä. Hänet on haudattu sukuhautaan.Kiteelle.
Tilaisuuden lopuksi Värtsiläisten Seuran puheenjohtaja Aulis Kosonen kertoi miten Värtsilän rautatehtaan konttorin aukiolla sijainnut muistopatsas on saanut nykyisen paikkansa Värtsilän kylätalon edessä Arppenpihassa.
30.7.1994 Arppen patsaan paljastus. Vasemmalla Kari Härkönen ja Aarre Partanen. Puhumassa Värtsilän kunnanjohtaja Pentti Huttunen. Huttusen takana Ulla Lintunen ja Veijo Kauppinen. Selin Värtsiläisten seuran edustajat Pirkko Kejonen, Erkki Kejonen ja Hilkka Partanen. Airueena takana Reino Varis. Oikealla Värtsilän kunnanhallituksen jäseniä ja valtuuston puheenjohtajia.
Kiitos, Seppo! Tilaisuus oli hieno. Sirpa Pakarinen oli tehnyt ison työn esitelmänsä valmistamiseksi. Arppen elämään kannattaa tutustua edelleenkin. Lainasin tänään kirjastosta Olof Mustelinin kirjan Nils Ludvid Arppe. Karjalan teollisuuden perustaja. Laitapa luettavaksi myös kertomus siitä, miten Arppen rintapysti saatiin Värtsilään Arppen pihaan.
https://www.vartsi.net/2011/02/15/patsaan-tarina/
https://www.vartsi.net/2014/03/19/laskemme-seppeleen-arppen-pihalla/
Kiitos, Sakari, kun toit luettavaksemme nuo kaksi juttua!r
Löysin tänään Niiralan hovin – eli nykyisen Arppen pihan perustajan ja Wärtsilän rautatehtaan isännöitsijän, kunnallisneuvos Nils Edvard Josef Arppen valokuvan. Se on Olof Mustelin kirjan Nils Ludvig Arppe sivulla 223.
Kuva on kopio Suomen Kansallismuseosta. – Olisikohan siitä saatavissa kuva Kylätalon seinälle?
Kunnallisneuvoksen elämän viimeiset vuodet Niiralan hovissa Uusikylä n:o 11 kuluivat sairastellen. Hän kuoli vuonna 1887. Hänen työtään tehtaan isännöitsijänä jatkoi velipuoli Klas Ludvig Arppe kuolemaansa vuoteen 1891 saakka. – Hänenkin kuva löytyy Suomen Kansallimuseosta.
Jussi Raerinteen ottaman kuvan mukaan Klas Ludvig on haudattu Venäjän Värtsilässä olevaan Vanhaan hautausmaahan vaimonsa Lotten kanssa. – Mutta missä on Nils Edvard Josefin viimeinen leposija? Yritän selvittää sen. Hän kuoli 4 vuotta ennen velipuoltaan.
Wärtsilän rautatehtaan isännöitsijän, kunnallisneuvos Nils Edvard Josef Arppen valokuva ym.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2012/02/teollisuushistoriaa.html
Kuule, Sakari, shampanjat tarjoan, jos voimme tavata joskus. Teit ison työn kommentillasi. Kiitos! – Mistähän tuon lehden kansikuvineen tavoittaisi? On hyvä kuva, parempi kuin Mustelinin kirjassa.
Jännää, että Nils on muuttunut Niiloksi.
Jetketaan Arppen jäljillä.
Kansallisarkistosta – Tohmajärven seurakunnan kuolleiden kirjasta – löysin tänään merkinnät, että Nils Edvard Josef Arppe on kuollut 23.4.1887 ja haudattu 26.4. Wärtsilään.
Jussi Raerinteen tallentaman valokuvan mukaan myös Klas Ludvig Arppe – puoiisonsa Lotten kanssa – on haudattu Wärtsilään, Vanhalle hautausmaalle, missä on myös hautakivi.
Mutta missä kohtaa Värtsilässä tarkasti ottaen on Nils Edvard Josefin hauta? Pelkään, että sen kivi on viety pois paikaltaan, niinkuin monet muutkin hautakivet Vanhalta hautausmaalta.
wärtsilä-yhtymän taustoihin tarkennusta ja tutkittua faktaa veijo monosen opinnäytteessä jyväskylän yliopiston humanoiditiedekunta pdf …https//jyx.jyu.fi/bitstream/handle/…/vmononen.pdf?sequence ..sivuja109 ….lyck till
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/12219/vmononen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sakari H, ei aukene minun läppärillä. Onko tuo pdf esteenä?
Erkki, aukeaa pdf-tiedostona, kun klikkaat, katsoppa näytön alakulmaan vasemmalle, sieltä saattaa kurkkia pdf-tiedosto, avaa se, siinä se pitäs olla.
vuoden 1876 helteet kaikkine paloineen .arppen halkovarantoja tuhoutui huomattava määrä,kuopion läänin käräjäkirjoista voi lukea ,kuinka kovaa jäynää tehtiin malminnosto-oikeuksista—-käräjöinnin ollessa kesken,ei voinut noinvain touhuta nostoissa…..1879 helsingin lehdissä kirjoteltiin ,jotta möhkön ja värtsilänruukit olisi myydyt kyseisen vuoden keväällä, joku tehtaan työmies lähetti laatimansa jutun työoloistaan,missä mainitsi kiertäneestä huhusta ,totesi sen uutisankaksi .arppeilla oli todella tiukkaa touhun pyörittämisessä. todennäkemä siinä vaiheessa gauro pyykönen haki ja sai vuonna 1880 luvan kattilakoskeen aikomalleen ruukille,mutta todennäkemä ei rahkeet riittänet.kuka arppen suvusta seurasi klasin kuoltua ennen sohlbergin ja rehnlundin aikaa?
p.s.kuopion läänin henkikirjoista isse kukanenki voi löytää mielenkiintoista luettavaa pitäjien asukkaista ja heidän henkirahoistaan….mikä käsite oli lois/loinen tai huono(t)?s.s
Hei Niilo Arppen serkkupoikas ois mielenkiintoista tutkimista siis Herman Hallonblad vaimoneen appiukkoineen sortavalan seminaarin perustaminen värtsilän kansakoulu likamed samoin viipurilainen rautakauppias Seth Solberg ja helsinkiläinen Renlund kaksikkohan perusti ab wärtsilän ja ottivat Arppein liiketoimet yli Sethin nuorin vellmies oli yhtiön eka toimitusjohtaja samaan aikaan äijät perustivat simpele oyn wärtsilää johdettiin läskelästä