Sain kaksi vanhaa valokuvaa Niiralasta. Kiitos lähettäjälle!
NIIRALAN ASEMA
Kuva Niiralan asemasta täytyy olla heti sodan päätyttyä. Minulla on mielikuva että asemarakennus olisi maalattu kuvanoton jälkeen keltaiseksi. Olen vaappunut 50-luvun lopulla aseman kulmilla. Oli lämmin kesäpäivä.kuten tietysti kaikissa hämärissä lapsuuden muistoissa. Juna oli juuri tullut Joensuusta.Asemalaituri oli täynnä ihmisiä.Tulijoita ja vastaanottajia. Iloisia jälleennäkemisen ääniä.Halauksia ja kättelyjä.
Aseman edessä seisoi kaksi taksia.Haluan muistaa että Pobeda ja Volga. Hevosia tietenkin sidottuna aseman edessä olleeseen puomiin. Uusi nykyinen asema rakennettiin sitten 60-luvulla. Perimätieto kertoo, hiukan epävarmasti tosin, että tämä vanha asemarakennus olisi siirretty uusiokäyttöön.
Se olisi tänäkin päivänä pystyssä Niiralassa,vanhan Sisä-Karjalan vastapäätä.Hienossa ryhdissä ja useaan kertaan uudistettuna ja laajennettuna.
PYHÄKOULUA SEPPÄLÄSSÄ
Tämä kuva on todennäköisesti Seppälän rappusilla otettu. Kirjoittaja epäilee taustajoukkojensa kanssa että kyseessä on pyhäkoulu. Päätelmä johtuu siitä että kuvassa vasemmalla on Malisen Anni. Hän piti vuosikausia Niiralan natiaisille Pyhäkoulua ja jakoi lampaita liimattavaksi pyhäkoulu tauluun 🙂
Kuvassa on pappikin.Erkki tunnistaa varmasti herran? Ketä muita on kuvassa?
jore
Värtsiin on hyvä tapa arkistoida vanhoja kuvia. Tulee kuvatekstitkin mukaan kommentteineen.
Paljon on tunkenut nuorta väkeä pyhäkoulun kuvaan. Ei ole pappikaan mahtunut keskemmälle.
Taksit odottelivat vielä kuusikymmentäluvullakin
aseman pihalla kun saavuin lättähatulla
riijjuureissuille. Vaan kyllä joskus pelotti kyydissä
kun kuljettaja ohjasi autoa vain toisella kädellä
ja seurusteli meidän takapenkkiläisten kanssa
naama meihin päin.
*
Papin olen tunnistavinani minäkin, on ollut esillä
useasti Värtsin kuvagallerioissa.
En muista ikimaalimassa nähneeni tuota asemaparakkia. Ollut vissiin ennen minun miesmuistin alkua.
Onhan siinä täytynyt olla iso työ kun tehtiin veturin kääntöpöytä, asemarakennukset jne
Mutta silloinhan olikin töitä.
Lauri Emerik Uski oli pappina Värtsilässä 1947 – 1956.
Komia käsveska Vornasen Tuulalla. Nuorena kuollut velipoikansa Tenho komeissa suorissa housuissaan papin edessä. Kummitätini Hanna taustalla. Paljon tuttuja kuvassa. Myöhemmin perin 10 vuodeksi opettajan pestin sisareni Leenan kanssa kirkkoherra Hassisen kinkereillä määräämänä. Kodeissa kierrettiin pitämässä pyhäkoulua.
Olinpa tunnistavinani kuvasta Lötjösen Iidan,Seppälän Hannan ja Eskelin,Mustosen Tuovin,Kuosmasen Vuokon ja Leenan,Turusen Raijan.
Kiva kun nimiä löytyy pyhäkoulukuvaan.Tuttuja nimiä mutta kuvaan en osaa yhdistää.
Asemaparakki lyö tyhjää.Oliko Niiralassa seisakki/asema ennen sotia??
Niiralan asemapaikka perustettu 1948. Seisake miehitetty 1953. Nimitetty asemaksi 1955. Asemarakennus valmistunut 1960. Henkilöliikennettä harjoitettu 1948 – 1987 välisenä aikana.
Niiralan kauppaa vastapäätä olevalla tontilla oleva piharakennus muistuttaa ulkonäöltään kuvassa olevaa asemarakennusta. Perimätiedossa voi olla perää.
Mainittakoon että entinen Kaurilan asema on uusiokäytössä Helsingin Meilahdessa.
Joskus jossain vaiheessa 1950-luvun alkupuolella me Joensuun Keskikoulusta sunnuntaiksi kotiin Värtsilään palaavat saimme kyydin Kaurilasta Niiralaan – veturissa!!!!!
Niiralanasema tuli tutuksi minulle koulukyytini lähtöasemana. Nousin junaan Niiralasta sunnutai-iltaisin Joensuuhun lähtevään junan. Veljeni Seppo kupla wolkkarilla toi minut ja saattoi junalle. Niiralan asemalla oli myös lipunmyynti, jota ei nykypäivänä ole edes vilkkaimmilla asemilla.
Maailma muuttuu eskoseni ja esko muuttuu maailman mukana. Tokio joka on luokiteltu maailman suurimmaksi kaupungiksi on myös ihmisten asuttama. Tokiossa juniin ja metroihin on helppo mennä, koska japanilainen opastus on selkeää kuten meillä suomessa.
Jorelle!
Tuskin Niiralassa ennen sotia on ollut pysäkkiä tai asemaa, koska kilometrin päässä oli Värtsilän asema.
Joka on entisessä loistossaan vieläkin, mutta valtakunnanrajan väärällä puolella.
Pyhäkoulukuvassa on myös Elli Hurskainen, jonka Muistelija tunnisti jo aiemmin opettejien kuvasta.
Keskellä kuvaa Eskelin edessä on Silja Mertanen ja Eskelin oikealla puolella on Pekka Malinen.
Siljan vasemmalla puolella on Anneli Toivanen, Annelin vieressä voisi olla sisarensa Maija ( arvaus).
Annelin takana on Jaakko Varonen. Oviaukossa Iidan vieressä on Seija Kuronen.
Alhaalla vasemmalla on Pertti Turunen vierellään Aulis Näätänen.
Toivottavasti Muistelija korjaa mahdolliset virheet.
Minäkin olen tuossa pyhäkouluvalokuvassa rusetti hiuksissa. Oikeassa gambler on.
Pyhäkoulua kävin ahkerasti.
Turusen talon ”Seppälä” toisessa päädyssä kävimme myös kansakoulua, ykkös- ja kakkosluokat.
Opettajana oli Linda Karjalainen Kaurilasta.
Monet junaliput ostettiin Niiralan (Värtsilän välillä) vanhalta rautatieasemalta matkustettaessa junalla esimerkiksi Joensuuhun. Juna lähti viisi kertaa vuorokaudessa.
Tuttu pyhäkoulukuva, koska löysin lähes saman kuvan omasta vanhasta albumistani. Kuvassa on pyhäkoulunopettajana toiminut äitini Elli Hurskainen ja hänen takanaan seisoo isäni Kalle Hurskainen, tosin vain hiukset näkyy. Itse olen keskiosassa pieni rusettipäinen kahden isomman tytön välissä. Pertti veljeni seisoo todennäköisesti takaosan poikaporukassa. Olin Vornasen Tuulan luokkakaveri ja kävin myös Linda Karjalaisen koulussa 1-2 luokat, sitten vanhassa kansakoulussa Elina Luukkaisen oppilaana 3lk:n ja jouluun asti neljättä, kunnes uusi koulu valmistui kevätlukukaudeksi. Oppikoulu kävikin sitten Kouvolassa.
Terveisin Elsi
Tuon näköinenkö se asemarakennus oli mistä ostettiin junalippuja.
Sotien jälkeen.
Kävinhän minäkin siinä asioilla. Siellä jossain oisko ollu eteinen, oli gramofoni, muistan kun kerran siellä soi: ”Me kahvilassa istuttihin”…
En muista monestiko siihen aikaan lähti juna Niiralasta Joensuuhun.
Uuden aseman valmistuttua junaliikenne oli runsasta.
Kettusen Matti oli yksi taksikuski asusteli siellä Pappilan mutkan lähellä oiskohan ollut seppä Rantasen yläkerrassa, monesti korjas tien päältä ja 70 luvulla vei asemalta Haarakoivuun Eino setän 70 juhliin haki myös pojan ettei jää junalta,, olihan Seppä Rantasen pajakin vaan eipä ollut kun viimeksi käytiin, Terkut vanhaan kotikylää Kakkos Veikko
Usko vihki isän ja äidin myöskin miut kasto, Pappilan mutkassa asuttiin 55?57 jolloin muutettiin Vuohijärvellä, pappina oli Hassinen jolla oli 3 muksua leikkikavereita ni hyviä juttuja ois Hannusta, Leninistä, Hennasta, Hassisen sain puhelimeen joulun alla alivat muuttaneet Vihtiin, ollut myös Viron ja Hatsinan piispana,,
Se Popeda taksi saattoi olla Keräsen Alpo Kenraalinkylästä.
Sallittakkoon pieniä korjauksia edellisiin viesteihin. Mukava taksikuski oli Kettusen Lauri, asui ensin Yhteishyvän myymälän yläkerrassa, myöhemmin K-kauppa Tiaisen/Hurrin yläkerrassa.
Kiskobussin viimeinen pysäkki ennen Niiralaa oli Santamäki , juuri Siiri Rantasen partsaan kohdalla.
Ja Alpo Keräsestä yksi tarina.
Alpo oli jo varttuuneessa iässä aloittessaan taksihommat. Ja oli varovainen liikenteessä. Jotkut kertoivat aikoinaan, että Alpo pysäytti auton ennen mutkäa ja kävi kurkkaamassa tuleeko joku vastaan.