14 comments for “Kaksi hyvää lupausta vuodelle 2017

  1. Hyviä lupauksia ja hyviä kyläkirjoja on
    Pohjois-Karjalassa ilmestynyt ja tekeillä
    muitakin kuin tämä Kaustajärvi kirjamme,
    olemme siis niin sanotusti ajanhermolla.

    Ei liene keltään pois, jos mainitsen Saarion,
    Viinijärven, Lipinlahden…..Esim. Karjalaisen
    kulttuurisivuja seuraamalla tietoa uusista kirjoista
    löytyy harva se päivä.

    Muistuttaisin vielä, että aineiston keruu päättyy
    vuoden 2016 lopussa. Projektin vetäjä Katja
    Tikka on jo pitkällä historiantutkimuksissaan,
    eri kirjoittajilta
    olemme saaneet pidempiä artikkeleita esim.
    Kaustajärven luonnosta, urheilusta…..
    Mukavasti on tullut myös muisteluksia ja
    olemme tehneet lukuisia haastatteluja.
    Valokuvasaaliskin on melkoinen.

    Onhan siinä vielä toimikunnalla urakkaa, mutta
    kesän siltajuhla ja kirjan ilmestyminen häämöttää
    jo loppusuoran päässä.

  2. Oudolta tuntuu kun Kaustajärveä on revitty henkisesti pienten toimesta. Nimikyltitkin on vaihtaneet sudetti Kaustajärveläiset. Ovat olevinaan yläpuolella lapsuuden kokeneiden ihmisten yläpuolella.
    Ihmisellä jolla on juuret ei niitä voi repiä edes kantokoukulla varustetulla neliveto turpolla varustetulla vetopelillä, sillä juuret ovat syvällä isänmaassa.

  3. Kaustajärven kirjassa on varmaan tilaa Ameriikaan paketeille vähävaraisille rajaseudun suurperheille. Länsimaalaisuus on ainakin minulle aina asia joka on ollut johtotähti kun katson tulevaisuuteen. Me ollaan idän sekä lännen välissä ja osataan roolimme kuin kiila joka liikkuessaan kiristää tai löysää kahden kappaleen välisä.

  4. Esko Tarvainen voisitko selventää mikä on sudetti Kaustajärveläinen.

  5. Tämä onkin ollut oikein itsensä sivistämispäivä.
    Heti aamulla tutkailin, mitä sana ”korni” tarkoittaa,
    käytin sitä vaikka en tiennyt suomenkielistä vastinetta.

    Sitten eräs tuttava esitti sähköpostissaan visailukysymyksen:
    Mikä on Fennoscandian itäisin kaupunki? Vastausta mietiskelen
    vieläkin.

    Nyt sit yritin tarkentaa tuota ”sudetti” -sanan
    merkitystä. Yleensähän esimerkkinä käytetään sudettisavolainen….

    Näitä syntyjä syviä funtsaillessa laitan tähä vielä kerran
    kirjapostimme osoitteen. Sinne voi lähettää ruusuja ja risuja,
    kuin myös niitä muisteluksia ja kuvia. Vaikka keruuaika
    päättyykin vuoden vaihteessa, niin jos kerrotte pikaisesti,
    että jotain olisi vielä tulossa, jäämme hetkeksi odottelemaan.

    Tässä osoite:
    kaustajarvenkirja@gmail.com

    Harvoinpa jonkin historiikin kirjoittavat pelkästään alkuperäis-
    asukkaat. Meillä ja teillä on ilo ollut saada projektin vetäjäksi
    sellainen historioitsija, jonka sukujuuret ovat vahvasti Kaustajärvellä,
    ja joka on pyynnöstä kirjoittanut Suomenmaassa monta muutakin historiaa.

    Toimikunnan jäsenet ovat kaikki sellaisia, jotka ovat olleet
    kaustajärveläisiä jossain elämänsä vaiheessa, jos tämä tieto
    lisää hankkeen arvostusta.

    Itse iloitsen 215 ennakkotilauksesta. Kiitos kaikille, jotka
    luottavat projektiimme.

    Kaikella ystävyydellä!
    Riitta Pakarinen, Kaustajärven miniä vuodesta 1964

  6. Kaustajärvi on nyt merkitty tien varteen kolmessa suunnassa. Mökkivaarantie on paikallaan, niinkuin on ollut vuosikymmeniä.
    Ainoastaan ELY-keskuksen ”puumerkki” – paikannimikyltti – kolmessa paikassa on turhaa. Tärkeintä on, että Kaustajärvi on NYT järven kaikilla puolilla. Voisiko Tarvainenkin rauhoittua!

  7. RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA!

    Toivottaa Kaustajärven vedellä ensikasteen saanut.

  8. Kirjoita Esko Amerikan paketeista juttu ja lähetä kirjan toimitukselle. Ellet kirjoita niin ”elä huutele” sen kirjan perään.

  9. Uudenvuoden lupaus? Tarinan mukaan eräs savolainen vanhapoika tuumi, jotta ei ole pahoista tavoista muuta jäljellä kuin tuo leivän syönti. Minulla olisi vielä noita pahoja tapoja jäljellä karsittavaksi asti, vaan mistä sitä aloittaisi, kun ne kaikki tuntuvat olevan niin ihoa lähellä.

  10. Kyllä tuki saatiin ja Suomi pysyi itsenäisenä. Nyt on Suomen itsenäisyyden satavuotis syntymäpäivä ja sitä juhlitaan. Sitä kannattaa juhlia. Jos hokin haluaa olla erimieltä saa olla erimieltä ja hänen hielipide on myös arvokas.

  11. Monesti mietin sanojen merkitystä kun tämä meidän Suomenkieli on monivivahteikas. Radiosta kuulin toimittajien keskustelun, jossa tuli aiheeksi hiihdon yhteydessä sivakointi. Toimittajat tulivat siihen johtopäätökseen, että sivakointi on sana hiihdon alkuvaiheilta. Vasemmassa jalassa on pitkäsuksi ja oikeassa jäntevämmässä jalassa lyhyt suksi, eli ”sivakka”, jolla potkitaan vauhtia. Lyhyen suksen pohjassa on riistaksi saadun hirven karvaa, jonka vastakarva antaa fantastisen pidon potkaisulle. Esi-isämme sivakoivat elannoksi riistan perässä ja naapurikyliin nuorikkoa noutamaan.

  12. Tuttua tuo sivakointi. Hiihtouutis otsikoistakin löytyy ” Suomen naiset sivakoivat voittoon”
    60 luvulla rajassakin käytettiin sanaa, kun talvella lähdettiin partioon oli sanontana -eiköhän jo lähdetä sivakoimaan.

    Iki vanhat eri pituset sukset olivat lyly ja kalhu.
    Lyly oli vasemman jalan liuku suksi ja kalhu lyhyempänä pitokarvoin varustettu oikean jalan potkusuksi. Lisäksi sivakointi välineisiin kuului yksi sauva, koska entis aikaan toisessa kädessä oli sen aikainen metsästys ase (keihäs, jousi vai peräti jo tuliluikku).

  13. Minun aamu ohjelmaani kuuluu aamulenkki Saimaan rannassa. Tänä aamuna meidän lähimpään venerantaan tuli alakadun naapurin miehen puoliso, joka oli huolissaan miehestään. Naapurin Jussi oli lähtenyt retkiluistimilla jäätäpitkin kiertelemään lähivesiä. Naapurin elämänkumppani oli hädissään, kun ei luistelija vastannut puhelimeen. Kysyi minulta kun satuin kohdalle lenkilläni: pitääkö soittaa pelastuslaitos apuun kun miehestä ei kuulu mitään. Katselin Saimaan ulapalle ja Ruohosaaren kupeessa näin miehen luistelevan venerantaa kohden. Naapurinmies tuli lähellä ja uskaili, että jää on rosoista luistella. Hänen vaimosa huoli sai iloisen päätöksen kun mies kotiin tuli. Puheluihin vastaamattomuus oli älypuhelimen akun loppuminen.

  14. Tuo akun tyjeneminen nimenomaan älykännykässä on todella huolestuttava seikka. Jos lämpimissä normaalioloissa akku kestää vain päivän, niin ulkona kylmässä se kestää vain muutaman tunnin. Sinne järvelle lähtijän pitäisi ehdottomasti opetella ottamaan netti (mobilidata) pois päältä, että puhelin olisi käytettävissä jos sitä oikeasti tarvitsisi. Puhelut ja viestit toimivat ilman nettiäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *