Värtsilän koululaisten kirjoitelmia

VÄRTSILÄN KOULULAISTEN KIRJOITELMIA TOUKOKUULTA 2015

Toukokuun keväisissä tunnelmissa 1-2 luokkalaiset kirjoittivat äidinkielen tunnilla pieniä kertomuksia. Heillä oli apuna kolme kuvaa, joista tarina kirjoitettiin. Kuvat liittyivät raketin rakentamiseen ja sillä lentämiseen. Seuraavassa osa kirjoitelmista;

1-2 LUOKKALAISTEN KIRJOITELMIA RAKETIN RAKENTAMISESTA
*****************************************
Kalle katsoi rakettikirjaa. Kalle päätti tehdä raketin. Hän kävi tötterön, sakset ja nauhaa sekä liimaa ja vaikka mitä. Kun raketti oli valmis, Kalle kapusi sen selkään ja se lähti hirmuista vauhtia – ja kohta se oli kuussa. Sitten hän kääntyi ja lähti kotiin.
*****************************************
Antti sai lahjaksi raketin. Antti kokosi sitä pitkään. Lopulta Antti sai sen valmiiksi. Hän oli niin iloinen, kun pääsi raketilla kuuhun.
*****************************************
Olipa kerran poika nimeltään Nicolas. Hän löysi avaruuskirjan ja hän sanoi, että minäpä rakennan raketin. Kun se oli valmis, hän lensi niin korkealle kuin halusi, kunnes hän oli avaruudessa. Hän meni Marssiin.
*****************************************
Minä haluan rakentaa raketin. Huomenna minä rakennan raketin ja sitten minä lennän avaruuteen.
*****************************************
Minä haluan rakentaa raketin. Mihin tämä osa kuuluu? Apua! Happi loppuu!
*****************************************
Olipa kerran poika. Hän tykkäsi raketeista. Niinpä poika luki kirjaa nimeltä: Kuutamon sankarit. Poika alkoi rakentaa rakettia, mutta se oli liian pieni. Niinpä poika rakensi valtavan raketin. Sitten hän hyppäsi rakettiin ja lensi kauas pois.
*****************************************
Antti on löytänyt kirjan. Se kertoo, miten voi tehdä raketin. Antti halusi tehdä raketin ja rupesi heti tekemään rakettia. Kun se oli valmis, Antti käynnisti raketin ja lähti lentoon.
*****************************************
Olipa kerran Mikko, joka halusi rakentaa raketin ja lähteä kuuhun. No niin, missä se kirja on? Ahaa…tuolla. Katsotaanpa. Katto pitää rakentaa, ikkuna myös. Siihen tarvitaan liimaa, ruuvimeisseli. Jee, se on valmis. Eikun menoksi.
*****************************************
Veeti oli hyvin väsynyt, kun tuli partiosta. Hän meni sängylle ja nukahti. Hän näki unta, että löysi vintiltä raketin rakentamiskirjan. Veeti juoksi omaan huoneeseen ja meni pöytänsä ääreen ja alkoi rakentaa rakettia. Parin tunnin päästä Veeti oli jo 341 sivulla. Kirjassa oli enää neljä sivua jäljellä. Puolen tunnin päästä Veeti oli valmis. Hän nosti raketin ulos, käynnisti sen ja lähti matkaan.
*****************************************
Seuraava kirjoitelma on Värtsilän koulun kuudesluokkalaisen Iida Kakkosen kirjoittama.

LEIRIKOULU 2015
Meidän 5-6 luokka oli toukokuun alussa leirikoulussa Nurmeksen Hyvärilässä.
Lähdettiin linja-autolla keskiviikkoaamuna. Osa lähti koululta ja osa matkan varrelta. Pysähdyimme vähäksi aikaa Kolin portille. Pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaamme Nurmekseen. Saavuimme Nurmekseen vähän etuajassa, joten kävimme ajamassa Nurmeksen keskuksessa.
Olimme Hyvärilässä vähän ennen yhtätoista. Emme päässeet heti huoneisiin, koska niitä siivottiin vielä. Lyhyen odottelun jälkeen ohjaaja piti meille infon, jonka jälkeen pääsimme lounaalle. Vasta lounaan jälkeen pääsimme huoneisiimme, mutta vain vähäksi aikaa.

Noin tunnin päästä menimme ulos. Jakauduimme kahteen ryhmään. Toinen ryhmä meni kyykkään ja toinen elämyspedaan. Elämyspedassa oli ryhmätehtäviä. Ensimmäinen tehtävä oli liikkua kolmella korilla tietty matka siten, että kaikki olivat korien päällä. Jos jonkun jalka osui maahan tai jos joku tippui, oli mentävä takaisin alkuun. Ryhmä jossa olin, ei onnistunut kolmella korilla mitenkään, joten saimme yhden korin lisää.
Kun olimme päässeet läpi, oli toisen tehtävän vuoro. Siinä kaikkien piti mennä rinkiin ja ottaa toisiaan kädestä kiinni. Meidän kaikkien piti mennä vuorotellen hulavanteen läpi mahdollisimman nopeasti. Hulavanteen piti olla käsien päällä ja se ei saanut tippua. Noin kello kahden aikaan tapahtui vaihto. Mentiin kyykkään ja toinen ryhmä elämyspedaan.

Kolmelta menimme ampumaan ilmakivääreillä ja sen jälkeen syömään. Klo 17.30 menimme Bombaan eli kylpylään. Bomba on Pielisjärven vieressä, joten siitä pääsi suoraan uimaan, jos halusi. Muutama menikin, vaikka vesi oli ihan jääkylmää.

Kun tulimme kylpylästä, oli vapaata aikaa ja puoli kahdeksalta menimme iltapalalle. Loppuilta oltiin käytävillä ja katsottiin elokuva.

Torstaina herättiin 7.30, kun Emma huhuili parvelta. Kahdeksalta mentiin syömään aamupalaa.
Puoli yhdeksältä oli boulderoinnin aika sekä labyrinttiin meno. Ne olivat samassa tilassa, niin oli helppo siirtyä toisesta toiseen. Boulderointi on pitkällä seinällä kiipeilyä. Oltiin siellä noin kaksi tuntia. Boulderoinnista ja labyrintistä siirryttiin (taas) syömään.

Klo 12.30 mentiin korikiipeilemään. Sää oli sateinen ja korit näytti liukkailta. Mie en itse kiivennyt. Luokan parhain tulos oli 21 koria.

Vartin yli viisi meillä oli leiriolympialaiset. Tehtiin neljä joukkuetta, jotka kilpailivat toisiaan vastaan. Joukkueiden nimet olivat Balleriinat (Petja, Niko, Jere ja Tami), Mummelit (Emma, Kseniia, Natalia ja Viktoria), Helinä Keijut (Hilda, Aada, Miska ja Vincent) sekä Muumipapat (mie, Hilla, Iida ja Emmi). Lajeina olivat mm. ”palapelien” tekeminen. Kesken olympialaisten meidän piti keskeyttää, koska Puolustusvoimien helikopteri laskeutui kentälle. Olympialaisten jälkeen ei ollut illalla mitään muuta ohjelmaa kuin päivällinen, sauna sekä iltapala.

Perjantaina herätys oli puoli kahdeksalta. Mentiin aamupalalle noin 8.00.
Yhdeksän aikoihin lähdettiin ulos korkeakiipeilyyn. Seinän korkeus oli 12 metriä. Suurin osa oppilaista pääsi sen ainakin kerran ja jotkut jopa 3-6 kertaa. Kiipeilyn jälkeen oli huoneiden siivous. Siinä ei kestänyt pitkään, kun olimme jo edellisiltana vähän siivottu. Klo 11 oli lounas ja ruokailun jälkeen haettiin tavarat aulaan ja siitä ulos.

Ulkona Hurrin Tuija (tai Turrin Huija, kuten eräs ohjaaja vahingossa sanoi) kiitti meitä hyvästä käytöksestä ja muusta sellaisesta. Lisäksi kerrottiin Olympialaisten voittajajoukkue, eli Muumipapat. Voittajat, mukaan lukien mie, saatiin palkinnoksi sateenvarjotikkarit. Meijän lisäksi koko luokka sai muumitikkarit. Lopetussanojen jälkeen lähdettiinkin linja-autolla kohti Värtsilää.

Hyvärilässä oli tosi kivaa! Kaikki ohjaajat olivat mukavia ja ilmapiiri myös. Lähtisin sinne uudestaan, vaikka heti, jos olisi mahdollisuus. Keväällä on ollut muitakin tapahtumia; oli Hese-kisat Hammaslahdessa, jossa tultiin kuudenneksi. Oli Your Move-tapahtuma Kiteellä.

Nyt voi rauhoittua viettämään kesälomaa ja sen jälkeen yläasteelle.
Toivotan hyvää alkavaa kesää kaikille lukijoille!

5 comments for “Värtsilän koululaisten kirjoitelmia

  1. Mainioita kirjoituksia! Iida Kakkosesta on tulossa kirjailija, runoilija, reportteri tai niitä kaikkia. Kannattaa jatkaa kirjoittamista, ensin sinne pöytälaatikkoon, sitten kirjapainoon, ja siinä sivussa tänne verkkolehti Värtsiin.

    Miten hyvä koulu Värtsilässä onkaan! Jälleen kerran se on mukava todeta. Opettajien, avustajien, koko henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö toimii. Tiedonjyviä kasvattaa hyvä ilmapiiri, minkä näkee erityisesti oppilaidern kasvoista, silloin kun niitä Värtsissäkin hymyilee.

  2. Kyllä on ainekirjoituksen aiheet muuttuneet
    paapan kouluajoista. Vastaavassa iässä puoliso
    kirjoitti ainevihkoonsa: ”Isona haluaisin niin kovin mielelläni
    päästä autonkuljettajaksi. Jos en pääse autonkuljettajaksi,
    rupean lentäjäksi.”
    *
    Uusia sanoja putkahtelee tuhkatiheään. Täytyi oikein
    tarkistaa tuo Iidan käyttämä ”elämyspeda”.

  3. Omalta työajaltani on jäänyt mieleen aine, jonka aiheena oli ”JOS OLISIN PRESIDENTTI”
    Seuraava aine on jäänyt lähtemättömasti mieleeni.
    ”Jos olisin resitentti, ostaisin ratorin sellaisen kuin setorin.”
    Hauskuutta on riittänyt näihin päiviin asti. Eikä kirjoittajasta mikään turha traktorimies tullutkaan!

  4. Kun opettaja Teuvo Vatanen palautti kirjoitelmia Värtsilässä ( Uusikylä), niin hän
    totesi. Täällä on joku käynyt joulukuusella yhdellä uulla. Ja tämä Paavo kirjoittaa:
    ” Minä sanoin pojille, vuotakaa pojat tässä ja pojat vuotivat. 🙂

    Mie annoin opettaja-aikoina aina juttuvihon, johon sai kirjoitella juttuja kotona tai
    koulussa mistä aiheesta halusi. Paras arvio oli kolme leimaa/kiiltokuvaa. Kaikki
    jutut tarkistettiin. Niihin sai myös piirtää.

  5. Kyllä on hyviä kirjoituksia koululaisilla. Matka Bomballekin on ollut aivan mahtava.
    Meidän kouluaikaan oli kirjoituskilpailuja. Jotkut onnekkaat saivat palkintojakin. Oli mahtavaa kun minäkin sain jonkun poikien seikkailukirjan.
    Järjestetäänköhän nykyisin vastaavia kisoja, toivottavasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *