Tunnistaako joku kuvissa olevat Karjalan neidot tai jonkun heistä?
Kuvat ovat tätini Ester Immosen (s.1906 Pälkjärvellä) albumista. Neidot ovat kuvauttaneet itsenä J. Ikosen omistamassa Värtsilän Valokuvaamossa. Kuvausajankohdaksi arvioin 1930-luvun alkupuolta. Kahden neidon kuvat olivat päätyneet myös isäni Niilo Immosen (s. 1912 Pälkjärvellä) albumiin.
Tätini oli palvelijana Värtsilässä pankinjohtaja Raino Hallbergin perheessä vuodesta 1922 talvisodan päättymiseen saakka. Sen perusteella joku kuvien henkilöistä voisi olla vaikka Värtsilästä. Tosin monet pälkjärveläiset kävivät myös kuvauttamassa itsensä Ikosella.
Lissu Kaivolehto
Kuva 1. Vas. Ester Immonen (1906-1997). Ketä muita kuvassa on?
Kuva 2. Tämä kuva löytyy myös isäni albumista.
Kuva 3. Ilmeisesti tämä neito on ryhmäkuvassa toinen oikealta.
Kuva 4. Kuka hän on?
Kuva 5. Tämäkin kaunotar löytyy myös isän albumista.
Kauko- eno saattaisi vielä tunnistaa näitä kuvan henkilöitä.
Kauko alkaa olla vanhimpia Pälkjärvellä syntyneitä.
Sinulla on varmaan heidän kotiosoite, jos lähetät kuvat sinne, voivat
Ilveskodissa katsoa niitä.
Helpotkin kysymykset ovat hauskoja. Tunnustan, että ajankohdassa ja etunimissä on suurta epävarmuutta, mutta ryhmäkuva on otettu oikeasti vasta 1960-luvun alkupuolella ja vasemmalta edestäpäin yksitellen luetellen kuvassa ovat Tellu, Lissu, Irene ja Maija.
Heh, heh!
Ikosen valokuvaamon kuvia on meidänkin kotiarkistossamme,
tuon valokuvaamon tarkka sijainti ei ole minulle kuitenkaan
selvinnyt, vaikka Wanhassa Wärtsilässä on tullutkin liikuttua.
….tulkaa tytöt takaisin ja olkaa niin kuin ennenkin
pankaa meikit menemään, tai kuolen ikävään….
Tapani Kansa – Tulkaa tytöt takaisin (1978)
https://www.youtube.com/watch?v=kcAxbsTfW0M
Muuten hyvä Sakarin veikkaus, mutta vasemmalla ryhmäkuvassa
on Lissun Esteri- täti silloin ennen vanhaan.
Tapani Kansa lauloi: ”Tulkaa, tytöt takaisin…”. Hieno oivallus, Sakari!!!. Kuuntelin biisin sen jälkeen, kun olin käynyt Ellinooran kanssa pitkän lenkin, saunonut ja ottanut vähän konjakkia ( olin pari päivää sitten tuonut sitä tuliaisina Venäjältä).
Yhtäkkiä muistin ihan häkellyttävän tapahtuman vuosikymmenten takaa. Oli jotkin vaalit, ja Halberg halusi pitää tilaisuuden. Isä, vaikka olikin Maalaisliiton mies, antoi tilaa Lintulan tuvasssa. Siis hänelle jonka piikana tuo Ester-neito on ollut.
Mutta se oli aikaa, jolloin ei stubbailtu, ja mielissä oli sekin, että Värtsilän entinen pankinjohtaja Reinikka istui vankilassa, kun oli ollut toista mieltä rajan nykyisille paikoille vetäneiden kanssa.
Oi, niitä aikoja… Oli hyvät löylyt saunassa, vaikka en avantoon vielä päässytkään. Jakokoski kun ei ole liki rajaa eikä mikään Universumin Helmi.
Johan Sakari vitsin murjasit! Sait kommentillasi aikaseks makeat naurut.
Tässä vielä kertauksen vuoksi linkki Hilkka Partasen juttuun
https://www.vartsi.net/2013/10/04/valokuvausta-vanhassa-vartsilassa/comment-page-1/
Edelleen elättelen toiveita, että jos joku tunnistaisi edes jonkun. Jos joku noista neitosista olis vaikka jonkun lukijan mummo.
Hei Lissu, tässä pikkuisen tietoa valokuvakyselyysi.
Kuvassa nro 2 on Ryynäsen Helli Karintakaa.
Luulisin, että kuvassa nro 4 on hänen siskonsa. Tämän Helli etunimen vain muistan.
Helli oli jatkosodan aikaan Osuusliikkeen leipomolla töissä, niin kuin äitinikin. Tämä toinen sisar, jos olen oikeassa, oli puolestaan Osuusliikkeen kanttiinissa työelämässä. Kaksi aivan erinäköistä sisarusta.
Se parakkirakennus on vielä tallella, Notkolla vastapäätä Osulaa, asuttuna.
Tytöillä oli Aarne -niminen veli, toimi innokkaana avustajapoikana teatterissa. Muuttivat evakkoon Tohmajärvelle, myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Huomasin sen kun aloin kyselemään vielä elossa olevilta tutuilta Ryynäsen perheestä. Mistä päin löytyisi esim. jälkipolvea? Viimeksi tänä aamuna soitin entiselle lapsuuden ystävälle Taimille Pieksämäelle.
”Muistatko Ryynäsiä Karintakaa”?, ”Muistan, olivat sukulaisia, kävivät kylässä ja olivat veljeni kummit”. Että näin.
Päivittelimme yhdessä kun ei tullut kyseltyä aikanaan tätä ja tuota asiaa, esim. vanhemmilta.
Mielenkiintoista hommaa kuitenkin tämä juurien etsiminen on.
Tänään paistaa aurinko komeasti, kevättä kohden ollaan menossa.
Lämmin tervehdys Lissulle ja muillekin lukijoille.
Hilkka
Suurkiitos Hilkka! Tulin niin iloiseksi kommentistasi ja tunnistuksistasi. Tuntuu hyvältä saada kuvien ympärille tarinaa.
Otin ties kuinka monennen kerran viime viikolla esille tätini kuvat. Samaan sysyyn myös isäni sota-ajan pikkualbumit. Tädin kuvista puuttuu lähes täysin kuvatiedot. Isäni sotakuvissa niitä on jonkin verran. Mutta esim. nuo tämän jutun kuvat 2 ja 5, ei mitään merkintöjä. Niinpä olenkin nimennyt ne sen mukaan miten ne ovat albumissa sijainneet. Kuva 2 kantaa minulla nimeä ”toisen sivun nainen” ja kuva 5 ”ensimmäisen sivun nainen”. Se oli päässyt albumin ensimmäiselle sivulle isäni kuvan viereen.
Hilkka, mainitsit tyttöjen veljen Aarnen. Piti heti googlata hänen nimellään. Tietääkö kukaan, tuliko hänestä myöhemmin rajamies vai opettaja? Parissa ensimmäisessä osumassa oli näiden ammattien edustajana mainittu Aarne Ryynänen.
Lukematomia kertoja olen minäkin joutunut juuriani selvitellessä harmistuneena tokaisemaan ”Kun ei tuotakaan tullut kysyttyä”. Mielenkiintoista puuhaa tämä ”juuripalapelin” rakentaminen on. Ja voi sitä riemua, kun löytää jonkun uuden palan, vaikka pienenkin. Tietojen etsimiseen tämä nykytekniikka tarjoaa huikeat mahdollisuudet. Kokonaisuuden rakantamisessa taas on paljon apua hyvästä muistista ja päättelykyvystä.
Ihan huikea juttu sattui muutama vuosi sitten Sota-arkistossa. Tuntui kuin olisin saanut ”terveisiä taivaasta”. Minulla oli edessäni kaksi isäni joukkueen sotapäiväkirjaa vuosilta 1942 ja 1943. Tuon ensimmäisen sotapäiväkirjan takasisäkanteen oli liimattu kirjekuori ja siellä oli yksi valokuva. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen, kun näin kuvassa isäni Itä-Karjalaisen perheen keskellä. Muistin, että tuo sama kuva on isän albumissakin ja siinä päivämäärä 12.7.1942. Arkiston kuvassa ei ollut mitään merkintöjä.
Tutkimukset ja palapelin kokoaminen jatkuu…