Patsolan koulun kevätjuhla 1950

Luokkakuva 1948-49

Luokkakuva lisätty II/2020

Kevätjuhla Patsolan koulussa 1950

Seisoimme seinän vierellä monessa rivissä. Pienimmät edessä ja isommat takana. Pulpetit oli viety pois ja tilalle tuotu muita istuimia juhlavieraita varten. Ihan etummaiseksi oli laitettu matala voimistelupenkki pienimpiä lapsia varten. Yläluokka oli koristeltu hienoksi juhlasaliksi.

Luokkakuva vuodelta 1951. Kuvassa I ja II luokan oppilaat. Opettaja Elina Kaksonen

Luokkakuva vuodelta 1951.
Kuvassa I ja II luokan oppilaat. Opettaja Elina Kaksonen. Kuva: Alpo R


Koristeena käytetty Lieko-kasvi. Tämän kasvin siitepöly palaa ruudin lailla. Älä kokeile kuivassa metsässä.

Koristeena käytetty Lieko-kasvi.
Tämän kasvin siitepöly palaa ruudin lailla.Älä kokeile kuivassa metsässä. Kuva: Alpo R

Maljakoissa oli koivun oksia ja keltaisia narsisseja. Koivun oksat olivat jo pienellä hiirenkorvalla. Me käytiin poikien kanssa edellisinä päivinä keräämässä metsästä kanervan näköistä köynnöskasveja, jotain Lieroja tai Luiroja nimeltään. Niistä tehtiin punoksia koristeeksi luokan seinille. Sammakko-lössän viereisellä mäellä oli hyviä luiroja.

Luokka oli täynnä meidän koululaisten vanhempia sekä alle kouluikäisiä lapsia. Vähän jännitti, olihan koulun kevätjuhla. Ekaluokka oli eturivissä. Oli minun ensimmäinen kevätjuhlani.

Koulun johtaja Inkeri Ojala astui arvokkaana harmoonin ääreen jä säesti aloituslaulun ”Jo joutui armas aika ja suvi suloinen” Olimme harjoitelleet etukäteen monta laulua. Sanat piti osata ulkoa. Hiukan jännitti muistaisinko kaikki sanat. Välillä mieleen tuli sellaisia sanoja mitä isot pojat olivat laulusta väännelleet.

Alkulaulun jälkeen johtajaopettaja piti juhlapuheen. En muista siitä mitään. Sen muistan, että hänellä oli aina tukka sellaisella nutturalla niinkuin lenkkimakkara.

Jotain ohjelmaakin esitettiin, mutta ei sitä ollut niin paljon kuin joulujuhlassa. Juhlan lopussa jaettiin palkintoja kirjoituskilpailusta sekä todistukset. Johtaja opettaja jakoi yläluokkien todistukset sekä piti puheen seiskaluokkalaisille, jotka lopettavat varsinaisen kansakoulun. Syksyllä heillä olisi muutaman viikon jatkokoulu Uudenkylän koululla. Muutamia oppilaita läksi nelos tai vitos-luokilta oppikouluun. Myös heitä muistettiin puheissa. En muista kuka oli keskiluokkien opettaja.

Alaluokkien pettaja Elina Kaksonen jakoi meille todistukset. Meille ei puheita pidetty, eikä olisi kiinnostanutkaan. Enemmän minua kiinnosti pikku laatikko, joka oli taskussa.. Monet olivat saaneet kotoa vähän karkkirahaa kevätjuhlan kunniaksi. Minulla oli 10 penniä. Sillä sai olisi saanut Lyylin kaupasta tikkunekun tai lakritsipiipun, mutta ostin pienen rusinalaatikon. Päätin avata laatikon vasta juhlan loputtua. Ahmisin sitten rusinat kerralla. Pojat olivat ahmineet omat karkkinsa jo ennen juhlaa ja olisivat tahtoneet rusinoita. Tarjosin parhaille kavereille muutamat rusinat.

Näyttelyt

Patsolan vanhassa koulussa oli kolme luokkahuonetta. Yläluokka, jossa opiskeli 5-7 luokat, käsitti puolet koulun luokkatilasta. Siinä oli nyt kevätjuhla. Toisessa puolikkaassa oli väliseinällä erotettuna alaluokat ja keskiluokat. Alaluokka toimi myös käsityöluokkana. Siihen oli laitettu käsityönäyttely parhaista käsitöitä höyläpenkkien ja pulpettien päälle. Meillä alakoululaisilla ei ollut vielä puisia käsitöitä. Parhaita patalappuja oli näytteillä, mutta minä olin saanut viedä patalappuni kotiin jo aikaisemmin. Kaikki seinät oli koristeltu piirustuksilla ja muilla käsitöillä.

Koulutodistukset

Alpon koulutodistus. Nousuvaraa numeroilla on vielä reilusti.

Alpon koulutodistus.
Nousuvaraa numeroilla on vielä reilusti.

Pelonsekaisin tuntein tutkittiin todistuksista päästiinkö seuraavalle luokalle. Päästiin, mikä helpotus. Koko talven olivat uhkailleet luokalle jäämisellä. Numeroita vertailtiin tietenkin. Minulla keskiarvo melkein kuusi. Oli noussut joulusta vähän. Kaikilla oli käytös kiitettävä 10, huolellisuus ja tarkkaavaisuus tyydyttävä 7-8 vaikka koko talven opettaja oli sanonut, että ollaan ihan mahottomia eikä malteta seurata opetusta yhtään

Kesälaitumille

Piirustuksia jä käsitöitä olisi saanut jäädä katselemaan ja juttelemaan toisten kanssa, mutta minulla oli jo kiire. Olimme sopineet naapurin Pertin kanssa, että käydään kotona vaihtamassa vaatteet ja viemässä todistukset. Sitten mennään heti Piilovaaralle seikkailemaan. Piilovaaralle kokoontuu joskus isoja poikia korttia pelaamaan tai riiailemaan tyttöjen kanssa. Niitä on mukava vakoilla. Joskus ne läksivät ajamaan meitä pieniä kiusankappaleita takaa ja uhkasivat pieksää meidät. Meillä Pertin kanssa oli suunnitteilla sellainen piilopaikka minne isot pojat eivät pääse tai uskalla tulla. Sitä pitäisi mennä rakentamaan.

Saattoi se olla näinkin

Suuri osa ylläolevasta tarinasta on kuvitteellista. Kunnon muistikuvia koulusta minulla ei ole, mutta on se juhla saattanut mennä näinkin.

Tuon rusinapaketin otin jokavuotiseksi tavaksi palkita itseni millaisesta koulumenestyksestä tahansa. Tuo tapa on syöpynyt jopa niin syvälle, että menneenä keväänä kesänavaukseen mennessäni Joensuun Laululavalle poikkesin paikalliseen ”Lyylin puotiin” ostaakseni rusinalaatikon. Ei ollut pikku laatikoita tässä puodissa, piti ostaa puolen kilon ”Lauantai-pussi”. Siinä oli rusinoiden lisäksi muitakin kuivia hedelmiä. Siitä olisi riittänyt tarjota kavereillekin, mutta kaverit ovat jo kaikonneet.

Alpo Rummukainen

12 comments for “Patsolan koulun kevätjuhla 1950

  1. Hyvin samankaltainen oli minunkin kouluni kevätjuhla.
    Harmi, kun ei oma todistukseni ole enää tallella.

  2. En taida tuntea ketään koulukuvasta. Pusan Mirja

  3. Hyvä kokonaisuus; harmi vain, että todistuksen kuva on alassuin.

  4. Kuvasta tunnistan keskeltä Piiroisen Riitan ja hänen vieressään lienee Niirasen Pertti. Takana oikealta lukien toinen on Piiroisen Valto ja hänen vieressään oleva vaikuttaa Alpolta, lieneekö näin?

  5. Liisa, onko tuo neljäs oikealta eturivissä nykyinen pappi-Pertti?
    Jos on, niin senkö vuoksi vierellä istuva Riitta nojautuu toiseen suuntaan? Siis ennakoivaako se papin ”kunnioitusta” tai ”pelkoa”?

    Minä vain kyselen, kun huvittaa. Sitä paitsi Patsolan koulussahan opintieni aloitin syksyllä 1944, kun Uudenkylän koulu oli vielä silloin armeijan käytössä. Eräällä kotimatkalla kun oikaisin metsätietä Lintulaan päin ja kiipesin aidan yli, repesivät housut peruuksista. Sota-ajan lanka ei kestänyt rasitusta. Kevätlukukausi – jos nyt oikein muistan – käytiinkin jo omassa koulussa.

    Myöhemmin koulujen välisissä hiihtokilpailuissa – ainakin aluksi – Patsola voitti Uudenkylän. Mutta taisimme lopulta yhden kerran me laakson koululapset olla parempia. Saatan muistaa puolitahallani väärin?

    Mukavia nuo kouluajan muistelot ja varsinkin valokuvat. Niitä voisi olla Vuokon realiajan juttujen rinnalla enemmänkin. Se olisi terapiaa muistisairaille, joita alkaa ympärillä ”pyöriä” yhä useammin. Valitettavasti vain ei aina muista ”höpöttäjän” nimeä. Mutta kysyähän saa. Varsinkin naisten nimet ovat vaikeita muistaa, kun he ovat niin kaunistuneet kakara- ja neitoajoistaan.

  6. Opettajan oikeassa kainalossa näyttäisi olevan Karvosen Kalevi-vainaa
    (takarivi neljäs vasemmalta)

  7. Nämä omat koulukuvat ovat varsinaisia muistitestejä ja herättää paljon kysymyksiä. Nipin napin tunnistaa itsensä, mutta ketä nuo muut ovat? Osa kyllä muistuttaa jotain tuttua, mutta ketä.. Kuvissa on myös ihan uppo-outoja kasvoja, joita ei muka ole koskaan nähnyt. Tuo opettajan edessä oleva poika on minulle aivan outo. Tunnistaako joku hänet?

  8. Kyllä Niirasen Pertistä tietääkseni pappi tuli. Hän oli mielestäni niin mukava poika, ettei tytöt varmaan häntä pelänneet.

  9. Koulukuva on julkinen joten julkaisen nimet niiltä osin kuin tiedän sekä mistä päin kävelivät kouluun.

    Alarivi oikealta:
    Pertti Leinonen, Selkäkylän suunnalta. Martti Kallio Selänteeltä. Pertti ja Martti asunevat silloisilla kotipaikoillaan nytkin. Pentti Malinen Harkkolammen takana. Pertti Niiranen Savikontieltä.(nyk. pappi kuten Erkki veikkasi). Riitta Piiroinen Selkäkylältä, asuu nykyisin Savikon suunnalla. Arvaan seuraavan; Eija Mustonen Harkkolammen takana. Anja? Holopainen Surinkiven mökistä. Anneli Piiroinen Savikolta.

    Takarivi oikealta:
    Arvo Kakkonen Tervavaarasta, Haarakoivun paikkeilta. Valto Piiroinen Selkäkylältä, asustelee Savikolla. Alpo siis minä ite, Savikontieltä. Martti Koskela Savikolta. Opettajan edessä olevan nimeä en tiedä. Auttaisiko joku? Kalevi Karvonen, nykyisen Mantsisen paikalta. Luultavasti Esa Turusen tukkaa, Selkäkylän suunnalta. Erkki Penttinen Savikolta. Riitta Saarinen Piilovaaran juurelta.
    Yhteisluokalla oli 1942 syntyneitä vain viisi. Kaikki muut olivat 1943 ikäluokkaa.

    Kiitoksia Liisalle & Valtolle sekä kaikille muille muisti- ja tunnistusavusta
    Alpo

  10. Erkki mainitseekin nuo vanhat valokuvat.. Mielestäni jokaisen koulun jokaiselta vuodelta olisi hyvä olla kuvat jossain bongattavana. Vaikka Värtsissä. Tuohon ”vanhaan aikaan” kanssakäyminen oli hyvin vähäistä muiden kuin oman luokan kesken. Samasta koulustakaan ei läheisesti tuntenut muita kuin oman luokkansa. Naapurikouluista ei juuri ketään. Eihän ne vanhat luokkakuvat suurta yleisöä kiinnosta, mutta joku saattaa etsiä kiinnekohtia kotiseutuunsa ja muistella koulukavereitaan.

    Värtsiläpäivät on taas lähellä.. Tulkaahan taas kauenpaakin bongattavaksi. Siellä on muitakin jotka miettivät otsa rypyssä että kukahan tuokin on.. Näyttää hiukan tutulta

  11. Puna Musta painaa parhaillaan kirjaa ”Papit made in Värtsilä”. Siellä poseeraa mm. Pertti Niiranen. Kirja tulee myyntiin Värtsiläpäiville ja loput sen jälkeen. Niin että alkakaa panna lantteja säästöpossuunne. Tulot Papinsäkin kautta Värtsilän kirkon maalaukseen.

    Kirjassa on muitakin Värtsilän kouluissa aapista tavanneita ja junan muualle viemiä mutta täällä päivän valoon pinnistäneitä – yhteensä seitsemän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *