Heijastuksia
Eräänä toukokuun loppupuolen päivänä sekä iltana lähdin taas tunnelmoimaan alkukesän (pikkukesän) luontoa kameran linssin läpi. Mustikanvarvut olivat olleet koko kevään ankean ruskeita ja toive mustikkamaidosta näytti olevan vain turhaa haavetta. Mutta, niinpä vain uutta vihreää kasvustoa tunki ruskeiden varsien välistä ja muutamassa varvussa oli kukkiakin! Vielä on siis toiveissa saada kesällä suupielet mustikan värjäämiksi.
Kuivuneiden mustikanvarpujen seasta nousee uutta kasvustoa, luonto uudistuu..
Ilmassa oli paljon siitepölyä, joka sateen jälkeen oli kertynyt rapakoiden pinnoille ja reunoille. Kun rapakoita katsoi tarkemmin, niistä hahmottui erilaisia muotoja, kuten linnunpoikanen ja koivunlehti tai jättiläisen jalanjälki.
Koivunlehti rapakon muotona
Linnunpään muotoinen rapakko
Hahmotatko linnunpoikasen?
Lehtipuiden keväinen vihreys oli sanoinkuvaamattoman kaunista ja aurinko siivilöi säteitään koivun oksien välistä. Tämä luonnon hennon vihreä hetki on vain turhan nopeasti ohi. Sitten siirrytäänkin keskikesän tummempaan vihreyteen.
Aurinko siivilöityy kevätvihreyden läpi
Suokasvitkin olivat jo päässeet hyvään kasvuun; rentukka lopetteli kukintaansa, ohdake puski läpi ruskean karikkeen ja saniainen oli jo puolimetrinen. Vanhan uskomuksen mukaan saniainen kukkii juhannuksena. Eihän sitä tiedä niistä juhannusyön ihmeistä, vaikka taitaa itiökasveilta jäädä varsinainen kukinta väliin. Lähteen reunalle oli ilmestynyt tuohinen lippi. Niinpä oli janoinen ”kulkija” taitavasti tekaissut tuohesta lipin, jolla voi ammentaa vettä lähteestä janon sammuttamiseksi. Hyvältä se raikas lähdevesi maistui siitä lipin reunalta hörpättynä, vaikka ei niin janokaan ollut.
Kotkansiipisaniaisia. Kukkivatkohan nämä juhannuksena, kuten uskotaan..
Janoinen kulkija oli juonut vettä lähteestä
Pysähdyin vielä ohi kulkiessani Aitalammen rantaan ja nappasin muutaman kuvan pilvien ja auringonkajon heijastuksista lammen pintaan. Kyllä luonto tekee omaa, ihmeellisen kaunista taidetta!
Kesäilta Aitalammella
Tällaisilla tunnelmakuvilla toivotan kaikille hyvää keskikesän jatkoa!
Teksti ja kuvat: Vuokko
Kauniita kesäkuvia!
Valokuvataidetta!!! Lippikuvaa ihaillessani nousi unohduksen aivosuosta mieleen, että se tuohilippi Hopeakallion lähteelle on vielä tekemättä. Tekijä on löytynyt, mutta ei ole kerennyt ottaa puukkoa käteensä. Eiköhän sekin lippi valmistune Värtsiläpäiviin mennessä!
Jos joku muukin ennättää tehdä lipun, niin sehän vain parantaa asiaa. Voidaan porukalla mennä ryypylle. Luulen, että ainakin Valkoisen talon entiset asukkaat tekevät tutulle lähteelleen pyhiinvaellusmatkan. Ja niin se Värtsilä silläkin lailla yhä vain virkistyy.
Halla kovin kourin koetteli kotkansiipiä Pirtajärvellä. Ehkä ne vielä elpyy.