Ahkerasti toivat värtsiläläiset romuja keräykseen, viimeisiä hilattiin paikalle keskiviikkona. Toivottavasti jotain jäi ensi kesäksikin.
Monensorttista oli tavara. Eniten kai ihastusta herätti hevosvetoinen välttiuatra, jonka näkeminen sai isännät muistelujen valtaan ja keräilijöiden suonet sykkimään. ”Eikös se oo nykyään kova sana koristeena?”
Entinen ukkokin ihmetteli kaatopaikkareissullaan, miten paluumatkalla kuorma oli kahta korkeampi.